keskiviikko 25. elokuuta 2010

Agilitynäytös

Treenipostauksia taas jälleen. Agilityyn on löytynyt uusi vaihe ja vauhtia Rommelilla on. Se aikaisempi haistelu oli varmasti ihan perinteistä urosta, että hajut kiinnosti. Viimeviikkoiset treenit siis meni hyvin. Pimeä putki löytyi ja kepit sujui ruokapalkalla hienosti. Puomia treenattiin yksittäisenä sillä kun vauhtia on niin Rommel liitää oikein kontaktin yli. Pitää siis sitäkin ruveta nyt treenaamaan ihan kunnolla.

Eilen oltiin Nepenmäenkoululla agilitynäytöksessä jossa tila oli pieni ja lapsia ympärillä monen monta. Aluksi Rommel sujahti erään bortsun perään ku yritin laittaa Montya autoon..Siitä ei onneksi sen pahempaa tullut ja loppupäivä menikin loistavasti. Olimme siellä viiden koirakon voimin ja teimme neljä kertaa muutaman esteen radanpätkän. Tämä oli ihan loistavaa treeniä kun yleisö seisoi ihan radan vierellä ja lapset huusi ja taputtivat. Minulla oli hauskaa ja Rommelillakin myös. Kolme rataa meni todella vauhdikkaasti, neljäs oli jo väsynyttä koiraa, mutta silti jätkä jaksoi keskittyä.

Monty oli myös mukana ja pääasiasissa tutustumassa ihmisiin. Mentiin me pientä putkea muutaman kerran sekä siivekkeiden välistä namin voimin. Lapset olivat innoissaa pienestä pennusta ja kyllähän se myös aikuisten huomion herätti. On se sen verran söpö :) Rommel suhtautui myös silittäviin lapsiin kivasti ja nuuskutteli heitä naamaa myöten. Illalla minulla oli väsynyt käppänä ja vielä virtaa täynnä oleva snautseri joka yritti saada "isoveljeään" leikkimään. "isoveli" sanoi kyllä painavan sanansa unien häiritsijälle ja Montyn oli tyydyttävä leikkimään yksinään.

Monty alkaa mennä pikkuhiljaa säkäkorkeudeltaan jo Rommelin ohi. Muutenkin kehitystä sen olemuksessa on tapahtunut vaikka vielä hypitään kengurun lailla ja kävellään vähän horjuen. Uusia temppuja ollaan opeteltu; maahan ja paikka. Maahan taitoa yritän naksun ja sheippaamisen avulla, mutta ei vielä kyllä tarjoa juttuja niin innokkaasti. Enemmän houkuttelen haluamaani asiaa. Naksun Monty on ymmärtäny ja tietää että nami tulee sen jälkeen. Kontaktia se ottaa jo nätisti mikä on minusta ihanaa ku muistan Rommelin ajoilta sen, että kontaktin luominen oli melko haastavaa.


keskiviikko 18. elokuuta 2010

Uusia tuttavuuksia

Käytiin tänään tutustumassa sitten Hugon ja Haniin sekä lenkkeilemässä entisillä lenkkipoluilla. Rommelilla oli selvästi kivaa ja se kun pääsi Hugon kanssa touhuamaan oli varmaan parasta tässä päivässä. Monty säikkyi Hugon haukuntaa ja Hani välillä näytti terrierin luonnetta kun meinas ipana viedä hänen namit. Muuten meni tosi kivasti kun alkukankeudesta selvittiin. Varmasti tulevat toimeen tulevaisuudessakin.

Rommelin kanssa vähän otettiin maahan menoja ja seisomisia. Seisomiset alkaa olla sellaisia, että pysähtyy kyllä. Vielä ottaa muutamia askelia, mutta ollaan edistytty. Maahan menoa pitää ruveta nyt vahvistamaan. Ne on jääny vähän vähemmälle. Ovat melko hitaat ja Romppu saattaa tepastella muutaman askeleen.

Uusia kuvia ei ole tullu otettua, mutta tässä pojista yksi kuva viime viikolta. Monty siinä siis kahdeksan viikkoa.

tiistai 17. elokuuta 2010

Kuulumisia

Monty alkaa ehkä pikkuhiljaa tietää missä on ovi, josta pääsee pihalle tekemään tarpeensa. Pidätyskykyä ei vielä kyllä ole ihan sinne pihalle asti. Yksin olot alkaa mennä paremmin joka kerta. Rommelin kanssa leikkivät vielä ihan nätisti, mutta alkaa löytää naskalit Rommelin parran kun ennen se oli häntä joka kiinnosti eniten. Nyt ollaan ehdollistettu naksuun ja kontaktiharjoituksia tehty sillä joka päivä.

Rommelin kanssa oli tänään viimeinen tekniikkakurssin kerta. Hyvä kurssi kaiken kaikkiaan ja opittiin paljon uutta. Tästä viimeisestä kerrasta ei jäänyt ihan niin hyvä maku suuhun, mitä joskus on treeneistä tullessa ollut. Alussa Rommelilla oli halua tehdä niin, että ei malttanu pysyä paikoillaan mutta sitten löytyi ne hajut ja vauhti katosi ja hajut jäi vain päälimmäiseksi mieleen. Mutta pienen jäähyn ja keskustelun jälkeen taas vauhtiakin löytyi ja saatiin harjoiteltua saksalaista ja pakkovalssia sekä niistoja. Mietin jo, että mikä ihme oli mutta näin jälkikäteen ajateltuna, onhan se ennenkin haistellut uusia hajuja. Kuhan ei tuo pennelin tulo vaikuttaisi sen työmotivaatioon.. Monty oli myös mukana ja autossa olo meni jo paremmin. Hieman sieltä vaisua ulvontaa kuulu. Reipastuu koko ajan enemmän ja enemmän. Tehtiin puomin alastuloa eikä pelottanut yhtään. Luulen, että ihan reipas koira siitä tulee, mutta vauhdita en kyllä osaa sanoa että löytyykö.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Agiliitelyä

Olipas tänään treenit. Rata meni kivasti, mutta nyt Rommel oli vähän haahuilemassa taas hajujen perään. Liekkö sitten tämä kuumuus tekee sen laiskaksi, sillä tänäänkin 20 astetta oli jo yhdeksän aikaan. Sitä piti ihan kunnolla käskeä juoksemaan kun muuten meni kävelyksi. Ensimmäiset radan pätkät menee vauhdilla mutta sitten hyytyy. Pidän ihan tarkoituksella treenit lyhyinä että ei ala tympiintyä. Kepit alkaa sujua ihan mallikkaasti, vauhtia voisi ruveta hieman lisäämään ja sitä, että siirtyisin kauemmaksi. Mutta pikkuhiljaa edetään.

Monty oli mukana myös ja harjoiteltiin yksin autossa olemista, mikä tuotti pientä uikutusta, mutta ei sitä palosireenihuutoa. Lisäksi jätkä kulki mukana esteiden laitossa ja rataantutustumisessa. Tutustuttiin myös labradorinnoutaja Emmiin, josta oli hyvä aloittaa muihin koiriin sosialistaminen. Pienen jahkailun ja ruohon nutustamisen jälkeen uskalsi Monty mennä nuuskimaan. Lopuksi vielä kokeilimme putkeen menoa ja läpihän se tuli :) Heti se on aloitettava. Mentiin myös siivekkeiden läpi ilman rimoja ja keppien ensimmäistä väliä.

Sitten tämän retken päätteeksi kävimme Montyn kanssa katsomassa Luka veljeä. Luka juoksi Montyn luokse ja siinä sitten vähän oteltiin, kunnes Monty sanoi ennenkuulumattoman murahduksen. Taitaa tuo poika sisäisesti olla melkoinen jäärä. Jämpti on oltava kyllä itse ihan alusta asti. Veljekset painivat ja nyt meillä on kotona kaksi snautseriraatoa.

tiistai 10. elokuuta 2010

Agiliitoa ja pentujuttuja

Oltiin Niina Leinosen koulutuksessa ja rata oli todella kiva ja paljon juttuja tuli taas opittua. Uutena ihmisnuoli, mikä oli ihan mielenkiintoinen ja Rommel tajusi jutun heti. Treenit oli tosi hyvät ja paljon opin omasta ohjauksesta. Se on tosi vaikeaa jos on jonkun tyylin omaksunut niin sitten päästä siitä pois. Mutta hyvä, että joku sen huomaa ja sanoo siitä niin voi kehittyä siltä osin.

Olipa sitten Montynenkin treeneissä mukana. Toisten koirien näkeminen vähän pelotti ja piti hieman haukkuakin. Sitten kun sellainen bortsu tuli eteen niin jalkoihinhan se työntyi. Vähän olen ulalla tämmöisen kouluttamisessa kun Rommel on ollut suuna päännä toisiin tutustumassa. Mutta omat ongelmat on ollu siinäkin. Pissiminen sisälle on ollut tänään vähäisempää ja autossa jo matkustettiin kontissa melkein hipihiljaa. Jossain siis tuntuu, että ollaan edistytty. Yksin olemisessa on vielä paljon treenaamista sillä treeneissäkin jätkä uikutti koko ajan kun olimme radalla.

maanantai 9. elokuuta 2010

Monty kotiin

Ja näin meille sitten saapui kauan odotettu snautserinpentu kotiin. Ensimmäinen automatka oli aika hirveä niin meidän, että Montynkin mielestä. Sitä huudettiin kuin palosireeni, koko matka Kulhosta kotiin. Noh, mutta sittenpä koittikin Rommelin tapaaminen ja Rommel oli ihan innoissaan. Vaan eipä ehkä oo enää. Leikkii kyllä Montyn kanssa, mutta muuten melkolailla väistää ja antaa sen vain olla. Mikä on toisaalta ihan hyvä. Leikit menee ihan hyvin vielä. Toivon vain, että Monty myös hieman isompana uskoo jos Rommel sanoo kovemmin. Nyt vähän aikaa malttaa olla, mutta sitten pitää uudestaan, mutta ei Rommelkaan kovin kovasti vielä ole komentanut.

Yöt menee hyvin. Kuuden aikaan herätään ensimmäisen kerran ja käydään pissillä, sitten nukutaan vielä muutama tunti. Ruoka maistuu ja pissijä tulee sisälle kyllä melkoisesti. Jätkä se pissii ensin sisälle, ulos, sisälle, ulos jne.. Eilenkin illalla viisi pissiä tunnin sisällä. Onneksi 3/5 ulos :) Sitten tämä poika on kova juomaan. On tietenkin ollut melkoisen kuuma ilmakin, mutta välillä tuntuu että juoko se ihan huvikseen. Siksi tuota pissiäkin varmaan riittää.

Viikonloppu oltiin Kuhmossa mökkeilemässä ja tutustumassa muuhun perheeseen. Hyvin se meni. Monty ei arkaile ihmisiä vaan juoksee heidän luokse ihan suoraan. Lähtee jopa vieraan mukaan. Monty kävi jopa kastautumassa järvessä mahaan asti ja hyppi kivillä ja missä milloinkin. On muuttunut hirmuisesti näinä päivinä ja rohkeutta löytyy. Muuten tämä pentu on minusta melkoisen kiltti. Ei ole purrut lehtiä tai johtoja (vielä) Ulkona sitten harventaa kukkia senkin edestä. Lelut kiinnostaa ja niihin käyttää purukalustoa ihan hyvin. Koirien haukuntaa säikähtää ja silloin juostaan sisälle, mutta myös itse on löytänyt oman äänensä ja käyttää sitä tarvittaessa :) Tässäpä joitakin huomioita muutaman päivän sisältä. Kuvia pitää laittaa ensitilassa.