Treenipostauksia taas jälleen. Agilityyn on löytynyt uusi vaihe ja vauhtia Rommelilla on. Se aikaisempi haistelu oli varmasti ihan perinteistä urosta, että hajut kiinnosti. Viimeviikkoiset treenit siis meni hyvin. Pimeä putki löytyi ja kepit sujui ruokapalkalla hienosti. Puomia treenattiin yksittäisenä sillä kun vauhtia on niin Rommel liitää oikein kontaktin yli. Pitää siis sitäkin ruveta nyt treenaamaan ihan kunnolla.
Eilen oltiin Nepenmäenkoululla agilitynäytöksessä jossa tila oli pieni ja lapsia ympärillä monen monta. Aluksi Rommel sujahti erään bortsun perään ku yritin laittaa Montya autoon..Siitä ei onneksi sen pahempaa tullut ja loppupäivä menikin loistavasti. Olimme siellä viiden koirakon voimin ja teimme neljä kertaa muutaman esteen radanpätkän. Tämä oli ihan loistavaa treeniä kun yleisö seisoi ihan radan vierellä ja lapset huusi ja taputtivat. Minulla oli hauskaa ja Rommelillakin myös. Kolme rataa meni todella vauhdikkaasti, neljäs oli jo väsynyttä koiraa, mutta silti jätkä jaksoi keskittyä.
Monty oli myös mukana ja pääasiasissa tutustumassa ihmisiin. Mentiin me pientä putkea muutaman kerran sekä siivekkeiden välistä namin voimin. Lapset olivat innoissaa pienestä pennusta ja kyllähän se myös aikuisten huomion herätti. On se sen verran söpö :) Rommel suhtautui myös silittäviin lapsiin kivasti ja nuuskutteli heitä naamaa myöten. Illalla minulla oli väsynyt käppänä ja vielä virtaa täynnä oleva snautseri joka yritti saada "isoveljeään" leikkimään. "isoveli" sanoi kyllä painavan sanansa unien häiritsijälle ja Montyn oli tyydyttävä leikkimään yksinään.
Monty alkaa mennä pikkuhiljaa säkäkorkeudeltaan jo Rommelin ohi. Muutenkin kehitystä sen olemuksessa on tapahtunut vaikka vielä hypitään kengurun lailla ja kävellään vähän horjuen. Uusia temppuja ollaan opeteltu; maahan ja paikka. Maahan taitoa yritän naksun ja sheippaamisen avulla, mutta ei vielä kyllä tarjoa juttuja niin innokkaasti. Enemmän houkuttelen haluamaani asiaa. Naksun Monty on ymmärtäny ja tietää että nami tulee sen jälkeen. Kontaktia se ottaa jo nätisti mikä on minusta ihanaa ku muistan Rommelin ajoilta sen, että kontaktin luominen oli melko haastavaa.
Eilen oltiin Nepenmäenkoululla agilitynäytöksessä jossa tila oli pieni ja lapsia ympärillä monen monta. Aluksi Rommel sujahti erään bortsun perään ku yritin laittaa Montya autoon..Siitä ei onneksi sen pahempaa tullut ja loppupäivä menikin loistavasti. Olimme siellä viiden koirakon voimin ja teimme neljä kertaa muutaman esteen radanpätkän. Tämä oli ihan loistavaa treeniä kun yleisö seisoi ihan radan vierellä ja lapset huusi ja taputtivat. Minulla oli hauskaa ja Rommelillakin myös. Kolme rataa meni todella vauhdikkaasti, neljäs oli jo väsynyttä koiraa, mutta silti jätkä jaksoi keskittyä.
Monty oli myös mukana ja pääasiasissa tutustumassa ihmisiin. Mentiin me pientä putkea muutaman kerran sekä siivekkeiden välistä namin voimin. Lapset olivat innoissaa pienestä pennusta ja kyllähän se myös aikuisten huomion herätti. On se sen verran söpö :) Rommel suhtautui myös silittäviin lapsiin kivasti ja nuuskutteli heitä naamaa myöten. Illalla minulla oli väsynyt käppänä ja vielä virtaa täynnä oleva snautseri joka yritti saada "isoveljeään" leikkimään. "isoveli" sanoi kyllä painavan sanansa unien häiritsijälle ja Montyn oli tyydyttävä leikkimään yksinään.
Monty alkaa mennä pikkuhiljaa säkäkorkeudeltaan jo Rommelin ohi. Muutenkin kehitystä sen olemuksessa on tapahtunut vaikka vielä hypitään kengurun lailla ja kävellään vähän horjuen. Uusia temppuja ollaan opeteltu; maahan ja paikka. Maahan taitoa yritän naksun ja sheippaamisen avulla, mutta ei vielä kyllä tarjoa juttuja niin innokkaasti. Enemmän houkuttelen haluamaani asiaa. Naksun Monty on ymmärtäny ja tietää että nami tulee sen jälkeen. Kontaktia se ottaa jo nätisti mikä on minusta ihanaa ku muistan Rommelin ajoilta sen, että kontaktin luominen oli melko haastavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti