Joulurauhaa!

Vuosi on melkein ohi ja hieman voisin koota tätä vuotta yhteen. Paljon on tapahtunut. Rommelin kanssa päästiin tavoitteisiin agin saralla kun kakkosluokkaan piti päästä. Nälkä se kasvoi syödessä, ja olisin toisen nousunollan halunnut. Monta kertaa se oli lähellä. Muuten kesän kisasuunitelmat eivät menneet ihan niinkuin ajattelin. Rommel nimittäin sairasteli jotain mahatautia ja joutui lääkekuurille niin karanteenissa oltiin vähä yli kaksi kuukautta.
Pentuhaaveet kasvoivat kevään tullessa ja näin se toisen koiran hankinta aikaistui vuodella, kun vielä hyvät vanhemmatkin löytyivät. Elokuussa meille tuli sitten Monty joka on kyllä tuonnut meille taas uutta eloa elämään. Pissiä lattioilla ja pennun koulutus ei ollut ihan lähellä mielessä niin joskus tuntui, että mihin sitä taas on päänsä laittanut. Mutta nyt kun Monty on sen puolivuotta ja järkeä hieman tullut enemmän niin kyllä kahden pojan elämää on ihan kiva seurata ja nähdä miten ne kuitenkin nauttivat toisistaan. Montyn kanssa ollaan jo agilityn alkeita otettu ja näyttää ihan hyvältä sen suhteen. Ruoka on paras palkka, mutta ihan hyvin se palkkautuu lelulla taistellessakin. Enemmän pitäisi vain sitä tehdä.
Partasuut ja niiden omistajat toivottavat rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2011!

Ruka ja muuttopuuhat

Vaikka muuttopuuhat olivat kesken me päätettiin lähteä kuitenkin lomailemaan Rukan maastoihin. Mutta ilman kommelluksia sinne emme päässeet. Auto päätti, että suunnitelmien mukaan keskiviikkona ei vielä kannata lähteä. Vanha vika uusiutui ja ei enää korjaantunutkaan itsestään. Onneksi saatii auto pikahuoltoon ja päästiin torstaina lähtemään. Reissu oli kyllä sen arvoinen. Käytiin keilaamassa ja tropiikissa sekä päivät katsottiin mc-kisoja. Pojat oli kisoissa mukana, mutta Rommeli ei tarennut pitkään seisoskella. Onneksi hotelli oli ihan vieressä niin pystyi viemään sen aina lämmittelemään. Montya kylmä ei paljon haitannut. Sen piti tervehtiä jokaista ihmistä hyppäämällä syliin. Mutta muuten se oli todella reipas ja kautin sekä valtava ihmismassa ei sitä paljo häirinnyt. Mäkihypyn aikana se vain istui ja katsoi kun miehet hyppi tornista alas ja välillä riehui kun siihen oli tilaisuus. Sen sain kokea, että häkkiin sitä poikaa ei voi jättää ainakaan vahtimatta. Tietenkin tekemisen puutehan siinä tulee kun luukin oli jo syöty. Oma peti piti tuhota tuusan nuuskaksi ja sen jälkeen naapurit saivat kait kuulla pienen konsertin. Tämä tapahtui ensimmäisenä iltana kun kävimme keilaamassa. Tulomatkalla kävimme Kuhmossa ja pojat sai leikkiä Lennyn ja Gamman kanssa. Alkujännityksen jälkeen Monty rentoutui ja leikki oikein kivasti labbispoikien kanssa.

Tämä viikko ollaan sit tehty muuttoa ja poikien osalta se on ollut varmasti aika tylsää. Ovat joutuneet väistelemään laatikoita ja olemaan melko pienessä tilassa. Mutta ihan hyvin ne ovat uuteen kotiin sopeutuneet. Mitä nyt Rommel sai jonkun mahataudin ja kakkasi tiistai-iltana kerran pelkkää verta. Soitin heti päivystävälle ja saatiin lääkkeet, joten nyt tilanne on paljon parempi ja uloste normaalia. Lisäksi Rommel ei suostunut jäämään tänään kotiin kun lähdimme Montyn kanssa aksailemaan. Oli jo täpinöissään ku laittelin herkkuja ja etsin treeniliivä muuttokuormasta. Juoksenteli ovelle ja oli selvästi lähössä mukaan. Rommelin ei siis ollut tarkoitus lähteä mukaan mutta pakko se oli ottaa kun pikkumies jäi ulvomaan. Hallilla raukka sitten luuli että pääsee aksaamaan, mutta joutui tällä kertaa vain katsomaan sivusta. Kiva jos sillä alkaa olla tommonen motivaatio touhuun :D

Montyn pentuaksat meni tosi kivasti. Suoran pätkällä irtosi kivasti namialustalle ja pimeää putkeenkin muutaman toiston jälkeen tosi mukavasti. Vinot kulmat on vielä hankalia, jostain kumman syystä. Mutta eipä me paljoa olla tehtykkään. Olisi kiva vain päästä sen kanssa enemmän touhuamaan. Mutta nyt jatkamme vielä tavaroiden purkua. Ja kuvia toivottavasti saan päivitettyä joku päivä!

Rommel ja Monty

Nyt on kiireet hieman hellittäneet ja pääsee koirienkin kanssa paremmin touhuamaan. Mitään ihmeellistä ei olla tehty. Käyty lenkkeilemässä Utran harjuilla ja opeteltu sivulle tuloja ja kahden koiran kanssa hihnassa kävelyä. Se on ehkä se vaikein juttu :) Monty on päässy myös aksatreeneihin mukaan ja muutaman kerran muistuteltiin putkeen menoa. Nyt aamusta sitten leikittiin kelpie Skipin kanssa ja olihan se pitkästä aikaa varmasti Montynkin mielestä kivaa päästä rallaamaan.

Rommelin kanssa touhuaminen on melkeinpä vain agilitya. Vähän ollaan tokoiltu ja muutamia temppuja yritetty ylläpitää. Aksan puolella keskittyminen on edelleen puomin alastuloon ja se alkaa sujua kivasti. Kosketusalusta on ihan hyvä keino tässä. Rommel hieman kokeilee omia rajojaan irti ollessaan. Kun minun huomio on kuitenkin enemmän Montyssa kiinni niin hän kait ajattelee että ei tarvitse kuunnella luoksetulokäskyjä. Noh, siitä palautteen saaneena on tässäkin asiassa tullut järkiinsä ja kuuntelee jo paremmin. Hajut toisaalta näin alkutalvesta on varmaan taas erilaisia. Muutto olisi nyt sitten edessä ja joudumme kuun lopussa jättämään hyvästit näille mahtaville lenkkimaastoille. Mutta tiedänpä nyt mihin kannattaa tulla :)

Agiliitoa

Kiireet eivät ole hellittäneet yhtään ja nyt tulee vielä muutto eteen. Ei hirveästi naurata, mutta jospa se tästä. Treeneissä ollaan keskitytty nyt kontakteihin ja olen ihan kosketusalustalle sitä ruvennut tekemään. Eilen matka jatkui Pieksämäelle ja siellä eka rata meni ihan haisteluksi ja lopulta sitten kaappasin koiran syliin ja ärähdin, että tämmönen peli ei vetele. En tiedä auttoiko se asiaa, mutta seuraavalla radalla meno oli paljon vauhdikkaampaa ja kerran meinasi jätkä laskea nenän maahan, mutta tiukka nyt mennään käsky sai sen nenän pois ja sitten sitä mentiinkin, väärän putken suun kautta, kovaa maaliin. Mutta ei harmita yhtään tuo viimeinen hylly kun niin hienosti sain sen takaisin peliin mukaan ja sekä kepit että kontaktit meni loistavasti!

Monty on saanut nauttia pentuelämää. Kauheasti en ole kerennyt sen kanssa touhuta, mutta aina jotain pientä. Reissuihin ipana on päässyt aina mukaan ja kovin jänniä paikkoja ne on aluksi olleet. Maneesia ei ole kyllä ihmetellyt onneksi yhtään. Eilen agikisoissa vähän jänskätti alussa, mutta kyllä se siinä sitten vähän aikaa ihmettelyn jälkeen kokosi hienosti itsensä ja käytiin tutkimassa paikkoja ihan reippaasti. Pentukurssikin on ohi. Me ei kyllä minun töitteni takia ihan jokaiselle kerralle päästy. Noutajien treeneissä ollaan käyty myös pyörimässä ja aina se on siellä reippaampi. Pitää vain yrittää käyttää monessa paikassa. Nyt hieman koulun ohella alkaa helpottaa niin jospa sitä aikaa jäis muillekin jutuille. Muuttopuuhat toivottovasti saadaan äkkiä pois alta!

Kiirettä pitää

Tosiaan, kiirettä pitää joka päivä on jotain ohjelmaa ollut viimeiset kolme viikkoa, että alkaa jo pikku hiljaa näkyä kodissa ja silmissä. Mutta mitäpä sitä ei tekisi harrastuksien eteen ja töissäkin on käytävä koulun lisäksi.

Viime lauantaina käytiin pitkästä aikaa kisaamassa Rommelin kanssa ja noh, ei ne ihan putkeen menneet. Ekalla radalla pussi oli pitkästä aikaa liian outo, joten Rommel tuli kaks kertaa sieltä pois. Kolmannen kerran sit meni läpi ja juostiin pois radalta. Toisella radalla sitten puomin kontakti oli ihan mahdoton, ei auttanut treenit viimetippaan, juoksi myös yhden hypyn ohi ja kepeillä jäi haistelemaan, niin ja vielä kaiken huipuks meni väärään päähän putkeen. Sillä ei kyllä enää ollu väliä. Tämä laittoi sitten miettimään näitä kontakteja uusiksi. Haluaisin niin kovasti vielä yrittää juoksukontakteilla, mutta kun ei niistä näytä kovin hyviä tulevan niin mietin että pitäisikö minun ruveta pysäyttämään..Noh, katsotaan mitä Pieksämäellä tapahtuu ja päätetään sitten.

Monty kasvaa ja kasvaa..Sen elämäntehtävä on kiusata Rommelia ja syödä sen jätökset pihalta. Vissiin ajattelee, että autanpa isäntäväkeä keräämisessä. Omiin ei onneksi koske, mutta Rommelin jätökset on vissiin herkkua, yök! Jotain täytyy tähänkin keksiä. Ollaan käyty niin noutajien kuin snautsereiden penturyhmässä ja ihan kivasti on menny. Ei enää kulje niin häntä matalana ja annan sen kyllä leikkiä ja riehua jos sille päälle sattuu. Kovin paljon on vielä tehtävää sen kanssa. Päivässä pitäisi olla enemmän kuin 24h.

Koulutusta

On ollut kyllä niin kiire harjoittelun ja muun elämän vuoksi, että ei ole kerennyt tänne paljo kirjoittelemaan. Harjoittelupäivien jälkeen olo on niin poikki, ja sitten kun laittaa siihen päälle harrastukset niin eipä sitä paljo levähtämiseen aikaa jää. Montyn kanssa ollaan aloitettu pentukurssi. En kyllä näiltä muilta hommilta oo sitten sinnekään päässy ku yhdesti niistä kolmesta harjoittelukerrasta. Eka kerta menikin ihan hyvin. Aiheena kontakti ja leikkiminen ja namin perässähän se menee. Leikkikin sujui ihan ok. Nykyään poika on niin kakat housussa aikuisia koiria tavatessaan ja minua pikkuisen alkaa huolettaa kun se on alkanut pissiä alleen jos joku isompi koira tulee sen luokse. Kyllä se siitä sit tokenee, mutta ensireaktio on tuo. Mitähän tähän tekisi??

Rommelin kanssa ei olla paljoa keretty tekemään. Kerran taidettiin aksaa ottaa ja kivasti se kyl kulki. Lauantaina olisikin koetuksen paikka kun muutaman kuukauden tauon jälkeen päästään kisaamaan. Odotan innolla ja vähänkin liian innolla. Nollan toivossa, mutta ei pidä luoda paineita.

Viikonloppu meni agilityohjaajan peruskurssilla. Kouluttajana Seppo Savikko ja olipa hyvä kurssi. Jo ekana viikonloppuna oppi melkoisesti. Tuli uusia ideoita niin kouluttamisen kannalta kuin ihan meillä Rommelin kanssa tekemiseen.

Maailma avartuu

Monty sai viime sunnuntaina tehosterokotteen ja päästään nyt sitten tutustumaan enemmän paikkoihin ja muihin koiriin. Nyt on viime aikoina nähty kelpien pentua Skipiä joka on tomera poika komentamaan. Mutta ihan ok leikit vielä sujuu. Monty rokotusreissullaan tapasi sisaruksiaan ja niihin verrattuna Monty oli vähän pelokas. Isojen koirien haukkua säikähti alussa niin paljon että juoksi auton alle piiloon. Tuli kuitenkin kun menin kutsumaan, lisäksi aina kun joku iso tuli luokse niin meidän poika se kellahti selälleen. Noh, ehkä parempi noin mitä rupeaisi uhittelemaan. Samaisena päivänä Montylla oli maha ihan kuralla, mutta onneksi apu oli lähellä ja nyt on taas poika ihan kunnossa.

Tänään käytiin ekaa kertaa kunnolla Monty kanssa penturyhmässä vähän tottelevaisuutta harjoittelemassa. Ihan kivasti se meni ja koira on kontaktissa. Alussa vähän arasteli muita koiria mutta kyl sitten loppua kohden reipastu. Leikkiminen oli teemana ja kyllä pieni snakusterikin sieltä sen leikkihalun löysi. Täytyy nyt enemmän vain palkata lelulla niin kyl se siitä. Sitten vaihdoin koiraa ja Rommelin kanssa jäätiin kisoihin tähtäävien ryhmään, aiheena peruskäskyt ja paikalla olo. Maahan meno on hidasta, mutta menee kuitenkin. Siihen siis nopeutta! Paikalla olo sujui tosi hyvi vaikka häiriötä oli vaikka millä mitalla. Tästä on hyvä jatkaa talvikautta.

Kuvatuksia

Nyt on saanu pari päivää nauttia aivan ihanista ilmoista! Kamera siis käteen ja ulos koirien kanssa. Sunnuntai aamusta käytiin ageilemassa. Rommelilla vauhti on nyt vähän hiipunut, mutta eiköhän se sieltä saada takaisin kun saadaan karvaa pois ja peruskuntoa taas nostettua. Leikkiminen ipanan kanssa on raskasta niin ei jaksa enää hirveästi sitten juosta. Montyn kanssa otettiin puomin ylösmenoa naksun kanssa ja puomiakin käveltiin kun jätkä sinne oli kiipeämässä. Meinasi jo tassu livetä ku se vaan menee. Alasmeno oli jo juoksuakin, eli puomia vasta kun alkaa tasapaino olla hanskassa :) Putkea mentiin myös ja sinne se nyt sujahtaa ihan hyvin.


Tänään sitten lähdettiin aamulenkille ja päädyimme Linnunlahdelle kuvailemaan! Sitä ennen käytiin Mustissa ja Mirrissä tutustumassa kaupan hajuihin. Samalla punnitsin ipanan ja kiloja oli vähän päälle 9kg. Ei mikään jättiläinen siis ole. Linnunlahdella ei onneksi ollut jäniksen papanoita niin malttoi Montykin juosta kun tässä lähellä olevalla nurmella se vain syö niitä. Kuvia siis tämän aamuiselta!

Treeniä vihdoin

Päästiin vihdoinkin treenaamaan Rommelin kanssa. Olen sitä kyllä odottanut :) Rata oli haastava ja sisälsi monenmoista. Keppien hakemista mikä meni ihan loistavasti ja pakkovalssit sekä jaakotukset toimi hienosti. Mutta puomi on minusta nyt ihan kauheen epävarma. Olisi kiva, jos koira osaisi sen suorittaa itsenäisesti, mutta Rommel vaatii sen, että tulen sivulla. Namialustalla toimiin tosi hyvin ja siirtyy laukasta raviin oikein nätisti. Muuten saattaa loikkia vähän miten sattuu. Osuu kyllä mutta haluaisin siitä niiin varman että ei tarvitsisi epäillä että osuiko vai ei. Treeniä siis, kesän tarkoitus olikin saada kepit kuntoon niin voisi nyt talven ajaksi ottaa tuon puomin hiomiseen.

Montynkin kanssa mentiin putkea ja ihan kerran pari siivekkeiden välistä. Putki oli suoraan uulla ja tämä pieni ipana sinne vain sujahti! Juoksi sitä ihan innoissaan jopa takaleikkasin kerran :D Alla vielä tämänkertainen rata

Kuhmoilua

Viime kuulumista on aikaa jonkun verran. Rommel sai antibioottikuurin mahatautiin ja Montykin ripuloi vuorokauden verran. Pojat olivat siis meillä treenitauolla ja en uskaltanut viedä niitä muiden läheisyyteen koska ilmeisesti oli tarttuvasta jutusta kyse. Mutta nyt se on ohi, ja päästään taas treenaamaan.

Viikonloppu menikin Kuhmossa pitkästä aikaa kun ei päästy kisoihinkaan. Mutta oli rentouttavaa olla vain. Pojat sai juosta pihalla ja metässä tarpeeksi. Saldona vain meidän päällä hirvikärpäset ja mädäntyneen sienen hajuinen Monty. Ipana se on kova pyörimään kaikessa iljetyksessä. Ensin sai koira shampoopesun kun lenkillä päätti koiran ,siinä itsessä, pyöriä ja nyt tämä sieni. Noh, tuleepa pesujutukin tutuksi näin pentuajalla. Sunnuntaina käytiin myös vähän aksaa ottamassa ja olihan tuo kyl kiva taas pitkästä aikaa Rommelin kanssa touhuta tuota lajia :) kisoihin olisi palava halu. Montykin meni putkea naksutellen ja aitojen välistä juostiin nyt ihan pitempikin väli. Namin perässä kun voi tehdä mitä vain. Samalla Monty leikki Nopsan kanssa, joka oli niin rohkea pieni bortsu että!

Tänään sitten tokoiltiin noutajien kanssa. Rommeli oli niin intona kentällä, että ei meinannut karvoissaan pysyä. Otettiin seuraamista ja hyppyä. Monty kävi vain hengailemassa ja tutustumassa uuteen paikkaan. Minulla on viikko vapaata, niin pitää käyttää aika hyödyksi näiden koirien kanssa!

Arkea

Arkea todella ollaan vietetty, sillä minulla alkoi koulu ja siitä sen verran vain että ei oikein vielä ole rytmiin päässyt. Koirien kanssa on lenkkeilty ja harjoiteltu menemään hihnassa. Tarvitaan kyllä koordinaatiota miten saa kaksi koiraa seuraamaan yhtäaikaa :) Monty on nyt sen 12 viikkoa ja sai rokotuksen. Yhtäaikaa oli neljä muuta sisarusta ja siskothan ne laittoi pojat aisoihin ihan heti. Pöydällä oleminen oli jännä asia, mutta hetken rimpuilun jälkeen sitä oltiin ihan nätisti. Jätkä trimmattiin myös ja sai teipit korviin ja näyttää tällä hetkellä peppi pitkätossulta. Ainiin, mitattiinhan se myös ja hieman kyyryssä seisoessa n.34 cm ja painoa viikko takaperin 6 kg. Melkoisen kevytrakenteinen jätkä, mutta nyt on ruokamäärää lisätty melkoisesti.

Rommel on nyt viiden päivän verran sairastanu jotain mahatautia, eikä meinaa rauhoittua ollenkaan. Pari päivää se paastosi, sitten mentiin riisin keitinvedellä, riisillä ja kanalla. Ja joka päivä on kerran oksentanu. Uloste on myös löysää, joten huomenna eläinlääkärin jotta saataisiin tuo oksennus ainakin pois. Kuivuminenhan tässä on vaarana, mutta olen koittanut juottaa jotta tältä vältyttäisiin. Virkeä se on, mutta ei kyllä tuolla syönnin määrällä viiti hirveästi rasittaa.

Käytiin kuitenkin tänään agissa. Pääasiassa touhusin Montyn kanssa, mutta piti Rompulaakin vähän treenata. Otettiin vain ihan muutaman kerran puomia ja se siitä. Montykin meni puomin. On sekin nyt kokeiltu ja ei ainakaan ihan kauhuissaan koira ollut. Sain kokeilla rataa Coodyn kanssa. Kiitos Saara siitä! Oli todella mielenkiintoista ja ihan ok se meni. Olin kyllä melkoisen varmistelija, mutta vieras koira niin ei oikein tiedä miten sitä ohjataan. Siihen nähden kivasti meni. Pitäisi enemmän ohjata toisia koiria niin saisi tuntumaa erilaisiin tapauksiin ja sitä kautta kokemusta. Mutta oli se niin erilaista toisaalta ison koiran kanssa :) Jospa tuosta Montysta tulis edes jotain!
Ohessa kuvia meidän viikon aikaisista lenkkeilyistä! Viereisessä kuvassa russeli Hani ja labradorinnoutaja Hugo.

Treenailua

Ollaan treenailtu Rommelin kanssa tokoa ja agia. Montyn kanssa sitten ihan perusjuttuja. Maahan menoa ja kosketusalustaa.

Tokotreenit on menny kivasti. Snautseriporukan kanssa treenit sujuu hyvässä hengessä. Treenien pääpaino on ollut hypyssä ja hyppytekniikkaakin katsottiin. Rommel hyppää hyvällä tekniikalla ja matalalta sekä nopeasti. Hypyssä meillä nyt vain tökkii se kun poika steppaa kun lähden tulemaan häntä kohti. Joten otettiin sitten ihan seisomisharjoituksia. Näitä ollaankin tehty omalla ajalla paljon, mutta ei ne vielä suju niinkuin pitäisi. Luoksetuloa treenailtiin myös, kun olen huomannut että Rommel hidastelee selän takana ja ajoittain sivulle tulo jää hieman taakse tai väljäksi. Mutta itse treenailu on ollut hauskaa ja vire pysynyt ihan hyvin yllä.

Agissa sitten ollaan keskitytty kontakteihin ja keppeihin. Puomin alastulo häiritsee minua todella paljon. Rommel pomppii sen yli hyvin herkästi, jos vauhtia on paljon tai minä en ole ihan vieressä. Puomitreeniä siis nyt täytyy tehdä ja keskittyä siihen. Kepit on nyt sillä mallilla että eka väli löytyy hyvin jopa kaukaakin lähetettynä. Nyt vain odotan innolla seuraavia kisoja ja jos me se toinen luva nolla sieltä saataisiin.

Montyn kanssa ollaan tehty maahan menoja sheipaten ja se alkaa ihan kivasti jo juttuja tarjota. Kosketusalustakin on jo ymmärretty, vaikka minusta tuntui jossain vaiheessa että ei tämä koira sitä tajua :) Kovin montaa toistoa ei pieni vielä jaksa. Eilen oli penska mukana agitreeneissä ja sai tutustua ihanaan bc penneliin Hippaan. Tämä tyttö oli melkoinen ja laittoi Montyn ojennukseen. Leikit sujuivat pimeällä hiekkakentällä ja Monty välillä juoksi putkeenkin sekä kiipesi puomille. Toivotaan että siitä agikoira vielä tulisi.

Agilitynäytös

Treenipostauksia taas jälleen. Agilityyn on löytynyt uusi vaihe ja vauhtia Rommelilla on. Se aikaisempi haistelu oli varmasti ihan perinteistä urosta, että hajut kiinnosti. Viimeviikkoiset treenit siis meni hyvin. Pimeä putki löytyi ja kepit sujui ruokapalkalla hienosti. Puomia treenattiin yksittäisenä sillä kun vauhtia on niin Rommel liitää oikein kontaktin yli. Pitää siis sitäkin ruveta nyt treenaamaan ihan kunnolla.

Eilen oltiin Nepenmäenkoululla agilitynäytöksessä jossa tila oli pieni ja lapsia ympärillä monen monta. Aluksi Rommel sujahti erään bortsun perään ku yritin laittaa Montya autoon..Siitä ei onneksi sen pahempaa tullut ja loppupäivä menikin loistavasti. Olimme siellä viiden koirakon voimin ja teimme neljä kertaa muutaman esteen radanpätkän. Tämä oli ihan loistavaa treeniä kun yleisö seisoi ihan radan vierellä ja lapset huusi ja taputtivat. Minulla oli hauskaa ja Rommelillakin myös. Kolme rataa meni todella vauhdikkaasti, neljäs oli jo väsynyttä koiraa, mutta silti jätkä jaksoi keskittyä.

Monty oli myös mukana ja pääasiasissa tutustumassa ihmisiin. Mentiin me pientä putkea muutaman kerran sekä siivekkeiden välistä namin voimin. Lapset olivat innoissaa pienestä pennusta ja kyllähän se myös aikuisten huomion herätti. On se sen verran söpö :) Rommel suhtautui myös silittäviin lapsiin kivasti ja nuuskutteli heitä naamaa myöten. Illalla minulla oli väsynyt käppänä ja vielä virtaa täynnä oleva snautseri joka yritti saada "isoveljeään" leikkimään. "isoveli" sanoi kyllä painavan sanansa unien häiritsijälle ja Montyn oli tyydyttävä leikkimään yksinään.

Monty alkaa mennä pikkuhiljaa säkäkorkeudeltaan jo Rommelin ohi. Muutenkin kehitystä sen olemuksessa on tapahtunut vaikka vielä hypitään kengurun lailla ja kävellään vähän horjuen. Uusia temppuja ollaan opeteltu; maahan ja paikka. Maahan taitoa yritän naksun ja sheippaamisen avulla, mutta ei vielä kyllä tarjoa juttuja niin innokkaasti. Enemmän houkuttelen haluamaani asiaa. Naksun Monty on ymmärtäny ja tietää että nami tulee sen jälkeen. Kontaktia se ottaa jo nätisti mikä on minusta ihanaa ku muistan Rommelin ajoilta sen, että kontaktin luominen oli melko haastavaa.

Uusia tuttavuuksia

Käytiin tänään tutustumassa sitten Hugon ja Haniin sekä lenkkeilemässä entisillä lenkkipoluilla. Rommelilla oli selvästi kivaa ja se kun pääsi Hugon kanssa touhuamaan oli varmaan parasta tässä päivässä. Monty säikkyi Hugon haukuntaa ja Hani välillä näytti terrierin luonnetta kun meinas ipana viedä hänen namit. Muuten meni tosi kivasti kun alkukankeudesta selvittiin. Varmasti tulevat toimeen tulevaisuudessakin.

Rommelin kanssa vähän otettiin maahan menoja ja seisomisia. Seisomiset alkaa olla sellaisia, että pysähtyy kyllä. Vielä ottaa muutamia askelia, mutta ollaan edistytty. Maahan menoa pitää ruveta nyt vahvistamaan. Ne on jääny vähän vähemmälle. Ovat melko hitaat ja Romppu saattaa tepastella muutaman askeleen.

Uusia kuvia ei ole tullu otettua, mutta tässä pojista yksi kuva viime viikolta. Monty siinä siis kahdeksan viikkoa.

Kuulumisia

Monty alkaa ehkä pikkuhiljaa tietää missä on ovi, josta pääsee pihalle tekemään tarpeensa. Pidätyskykyä ei vielä kyllä ole ihan sinne pihalle asti. Yksin olot alkaa mennä paremmin joka kerta. Rommelin kanssa leikkivät vielä ihan nätisti, mutta alkaa löytää naskalit Rommelin parran kun ennen se oli häntä joka kiinnosti eniten. Nyt ollaan ehdollistettu naksuun ja kontaktiharjoituksia tehty sillä joka päivä.

Rommelin kanssa oli tänään viimeinen tekniikkakurssin kerta. Hyvä kurssi kaiken kaikkiaan ja opittiin paljon uutta. Tästä viimeisestä kerrasta ei jäänyt ihan niin hyvä maku suuhun, mitä joskus on treeneistä tullessa ollut. Alussa Rommelilla oli halua tehdä niin, että ei malttanu pysyä paikoillaan mutta sitten löytyi ne hajut ja vauhti katosi ja hajut jäi vain päälimmäiseksi mieleen. Mutta pienen jäähyn ja keskustelun jälkeen taas vauhtiakin löytyi ja saatiin harjoiteltua saksalaista ja pakkovalssia sekä niistoja. Mietin jo, että mikä ihme oli mutta näin jälkikäteen ajateltuna, onhan se ennenkin haistellut uusia hajuja. Kuhan ei tuo pennelin tulo vaikuttaisi sen työmotivaatioon.. Monty oli myös mukana ja autossa olo meni jo paremmin. Hieman sieltä vaisua ulvontaa kuulu. Reipastuu koko ajan enemmän ja enemmän. Tehtiin puomin alastuloa eikä pelottanut yhtään. Luulen, että ihan reipas koira siitä tulee, mutta vauhdita en kyllä osaa sanoa että löytyykö.

Agiliitelyä

Olipas tänään treenit. Rata meni kivasti, mutta nyt Rommel oli vähän haahuilemassa taas hajujen perään. Liekkö sitten tämä kuumuus tekee sen laiskaksi, sillä tänäänkin 20 astetta oli jo yhdeksän aikaan. Sitä piti ihan kunnolla käskeä juoksemaan kun muuten meni kävelyksi. Ensimmäiset radan pätkät menee vauhdilla mutta sitten hyytyy. Pidän ihan tarkoituksella treenit lyhyinä että ei ala tympiintyä. Kepit alkaa sujua ihan mallikkaasti, vauhtia voisi ruveta hieman lisäämään ja sitä, että siirtyisin kauemmaksi. Mutta pikkuhiljaa edetään.

Monty oli mukana myös ja harjoiteltiin yksin autossa olemista, mikä tuotti pientä uikutusta, mutta ei sitä palosireenihuutoa. Lisäksi jätkä kulki mukana esteiden laitossa ja rataantutustumisessa. Tutustuttiin myös labradorinnoutaja Emmiin, josta oli hyvä aloittaa muihin koiriin sosialistaminen. Pienen jahkailun ja ruohon nutustamisen jälkeen uskalsi Monty mennä nuuskimaan. Lopuksi vielä kokeilimme putkeen menoa ja läpihän se tuli :) Heti se on aloitettava. Mentiin myös siivekkeiden läpi ilman rimoja ja keppien ensimmäistä väliä.

Sitten tämän retken päätteeksi kävimme Montyn kanssa katsomassa Luka veljeä. Luka juoksi Montyn luokse ja siinä sitten vähän oteltiin, kunnes Monty sanoi ennenkuulumattoman murahduksen. Taitaa tuo poika sisäisesti olla melkoinen jäärä. Jämpti on oltava kyllä itse ihan alusta asti. Veljekset painivat ja nyt meillä on kotona kaksi snautseriraatoa.

Agiliitoa ja pentujuttuja

Oltiin Niina Leinosen koulutuksessa ja rata oli todella kiva ja paljon juttuja tuli taas opittua. Uutena ihmisnuoli, mikä oli ihan mielenkiintoinen ja Rommel tajusi jutun heti. Treenit oli tosi hyvät ja paljon opin omasta ohjauksesta. Se on tosi vaikeaa jos on jonkun tyylin omaksunut niin sitten päästä siitä pois. Mutta hyvä, että joku sen huomaa ja sanoo siitä niin voi kehittyä siltä osin.

Olipa sitten Montynenkin treeneissä mukana. Toisten koirien näkeminen vähän pelotti ja piti hieman haukkuakin. Sitten kun sellainen bortsu tuli eteen niin jalkoihinhan se työntyi. Vähän olen ulalla tämmöisen kouluttamisessa kun Rommel on ollut suuna päännä toisiin tutustumassa. Mutta omat ongelmat on ollu siinäkin. Pissiminen sisälle on ollut tänään vähäisempää ja autossa jo matkustettiin kontissa melkein hipihiljaa. Jossain siis tuntuu, että ollaan edistytty. Yksin olemisessa on vielä paljon treenaamista sillä treeneissäkin jätkä uikutti koko ajan kun olimme radalla.

Monty kotiin

Ja näin meille sitten saapui kauan odotettu snautserinpentu kotiin. Ensimmäinen automatka oli aika hirveä niin meidän, että Montynkin mielestä. Sitä huudettiin kuin palosireeni, koko matka Kulhosta kotiin. Noh, mutta sittenpä koittikin Rommelin tapaaminen ja Rommel oli ihan innoissaan. Vaan eipä ehkä oo enää. Leikkii kyllä Montyn kanssa, mutta muuten melkolailla väistää ja antaa sen vain olla. Mikä on toisaalta ihan hyvä. Leikit menee ihan hyvin vielä. Toivon vain, että Monty myös hieman isompana uskoo jos Rommel sanoo kovemmin. Nyt vähän aikaa malttaa olla, mutta sitten pitää uudestaan, mutta ei Rommelkaan kovin kovasti vielä ole komentanut.

Yöt menee hyvin. Kuuden aikaan herätään ensimmäisen kerran ja käydään pissillä, sitten nukutaan vielä muutama tunti. Ruoka maistuu ja pissijä tulee sisälle kyllä melkoisesti. Jätkä se pissii ensin sisälle, ulos, sisälle, ulos jne.. Eilenkin illalla viisi pissiä tunnin sisällä. Onneksi 3/5 ulos :) Sitten tämä poika on kova juomaan. On tietenkin ollut melkoisen kuuma ilmakin, mutta välillä tuntuu että juoko se ihan huvikseen. Siksi tuota pissiäkin varmaan riittää.

Viikonloppu oltiin Kuhmossa mökkeilemässä ja tutustumassa muuhun perheeseen. Hyvin se meni. Monty ei arkaile ihmisiä vaan juoksee heidän luokse ihan suoraan. Lähtee jopa vieraan mukaan. Monty kävi jopa kastautumassa järvessä mahaan asti ja hyppi kivillä ja missä milloinkin. On muuttunut hirmuisesti näinä päivinä ja rohkeutta löytyy. Muuten tämä pentu on minusta melkoisen kiltti. Ei ole purrut lehtiä tai johtoja (vielä) Ulkona sitten harventaa kukkia senkin edestä. Lelut kiinnostaa ja niihin käyttää purukalustoa ihan hyvin. Koirien haukuntaa säikähtää ja silloin juostaan sisälle, mutta myös itse on löytänyt oman äänensä ja käyttää sitä tarvittaessa :) Tässäpä joitakin huomioita muutaman päivän sisältä. Kuvia pitää laittaa ensitilassa.

Pennut päivää vaille viisi viikkoa

Tänään kävimme katsomassa pentuja ja olipa ne kasvaneet kun viimeksi niitä näimme. Alkaa hieman luonteet tulla jo esille ja osaavat jo känistäkin toistensa kanssa. Vielä emme tiedä kuka niistä voisi Monty olla, mutta eiköhän se tästä selviä. Tässä hieman kuvia pentueesta.

Testi

Katsotaan miten tämä kirjottaminen alkaa sujua. Jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää meidän poikien kesken ja saadaanko montysta hyvä koirakansalainen. Odotukset ainakin ovat kovat sen suhteen.