Monty ja takaleikkaukset

Montyn treenivuoro on nyt sunnuntai iltaisin klo 20.30 :) Käymme siis kouluttajavuorolla treenailemassa. Enemmän se on Montyn vuoro, mutta Rommelikin pääsee aina jotain pientä tekemään. Tänään vahvistettiin tokohyppyä. Totesin taas, että snautserin kanssa harrastaminen vaatii huumoria ja vaikka joskus tuntuu että haluaisi repiä hiukset päästä niin pitkä pinna myös palkitaan. Monty kun tarjoo välissä ihan mitä vain. Kontaktit on ihania ja muutama putki voi käydä aina välissä suorittamassa kun sopiva tauko tulee ja tämä meidän siivoushullu syö ne kaikki namit sieltä maasta mitkä on sinne jääneet. Joskus ihmettelen että miten se voi haistaa jostain hallin toisesta päästä jonkun namin, etsii sen ja tulee sit jatkamaan..Mutta kun sen moottorin saa suunnattua oikeeseen paikkaan niin vaiuhtia riittää. Jarru pitää jotenkin keksiä ainakin noille käännöksille ku meinaa kaarrokset mennä ns. pitkiksi :) Mutta sen kanssa saa nauraa ja onneksi agility ei ole niin vakavaa puuhaa. Tässä teille illan tuotos katseltavaksi.

Tokokisat

Kokeilimme taas Rommelin kanssa miten se toko meiltä sujuisi. Varkaudessa oli kisat ja lähdimme ennen seitsemää aamulla ajelemaan. Monty pääsi turistiksi ja ajatus oli, että voisin sen kanssa hieman taas uudessa paikassa treenailla. No mutta itse Rommelin suoritukseen. Pikkuinen teki niinkuin osaa. Tuomarin esittäydyttyessä oli tiivis tunnelma ja Rommel olisi halunnut nuuskia kaikki koirat, uikutti ja uikutti. Asettui kyllä, mutta toi minulle jännittämisen aihette. Lisäksi seurailin ennen omaa suoritusta muita ja tuomarilta ei ilmaisia pisteitä saanut. Mentiin kolmannessa vuorossa paikkamakuuseen ja päästiin reunaan. Rommelilla edelleen uikuttaminen päällä ja kovin oli levoton. Luoksepäästävyydessä tuomari silitteli ja tuli viereen, oli siis tavallista pitempään. Rommel nousi mutta ei siinä sit muuta. Paikkamakuussa juuri ennen käskyä katsoi muita ja joutui vinoon asentoon, muuten paikkamakuu oli hyvä niinkuin aina.

Yksilösuoritukset meni meidän omaa tasoa. Minä kävelen edelleen kuin pökkelö ja tänään jännitys paistoi ihan kauheasti. Koitin hengitellä kävellessä syvään..Hieman oli koira muissa maailmoissa. Maahan meno ihan ok, mutta jäi haistelemaan joten ei ehkä ihan ollut mukana ja sen vuoksi hidas. Luoksetulo, meidän pravuuri, sai yleisönkin nauramaan. Liikkeestä seisominen: juuri ennen käskyä jätätti hajuihin ja näytti että ei ihan jäänyt paikalleen, sanoin uudestaan ja jouduin katsomaan ehkä vähän tahattomasti taakse niin tuomari tulkitsi sen käsimerkiksi ja kolmestä käskystä liike nollille. Harmi sinänsä että nyt se jäi seisomaan ja ei ennakoinut peruasentoakaan. Mutta sitten päästäänkin hyppyyn jossa koira muistaakin että "aah, tässä liike loppuu perusasentoon niin ei minulle tarvi sitä käskyä sanoa." Mutta tänään kokonaisuudessa liikkeet parempia, pientä keskittymishäiriötä koiralla ja ohjaajan tulee ensi kerralla rentoutua. Kokonaisvaikutelmaan vaikutti tosiaan tuo jännittäminen, sillä tuomari kysyi että jännititkö? Joo, kyllä!! :)

Luoksepäästävyys 10
Paikallaolo  9.5
Hihnassa seuraaminen 7.5
Ilman hihnaa seuraaminen 8
Liikkeestä maahan 7
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 0
Hyppy 9
Kokonaisvaikutelma 8

Yhteensä 155,5 Eli taas niin lähellä ja liikkeestä seisominen oli se mistä kiikasti taas. Kokonaisvaikutelmaan en ole tyytyväinen sillä se on ihan mun moka.

Lopuksi videota tästä.

Iltatreenit

Tosiaan uutuuden viehätystä on tuo kamera nyt ja sillä on tullut kuvattua niin aksaa kuin tokoakin. Tokovideoita en tänne nyt julkaise, ehkä ensi viikonloppuna, mutta laitetaan ensi kerran näkyviin Montyn aksavideoo siitä miten hienosti se etenee :) Kepitkin on mukavasti pienen snautseripojan päähän iskostuneet. 

Monty 13 esteen radalla, hypyt vielä medissä. Pari hyppyä suoralla maksilla. 

Lisäksi ne kepit!

Uuden kameran testausta

Sain "synttärilahjaksi" kauan odotetun välineen jolla voin kuvata treenejä ja muita elämässä tapahtuvia asioita. Pitihän sitä lähteä heti testaamaan. Tässä hieman meidän ulkoilusta järven jäällä. Pojat tapansa mukaan ottavat alkurallit, eilen ei niin pitkät, jossa Rommel jahtaa ja kiinni otettua komentaa. Hurjalta se kuulostaa, mutta kullakin oma tapansa leikkiä..

Illemmalla täytyy käydä ottamassa kuvaa tokotreeneistä ja ehkä Montyn aksatouhuista.

Aksaa

Viikonloppu meni kivasti kavereiden kesken koiramaisia harrastuksia unohtamatta. Montyn kanssa käytiin sen ensimmäisessä agilitykoulutuksessa Joan agilitypäivillä kouluttajana Heidi Utriainen. Koulutuksen tavoitteeksi asetin Montylle että se tekee töitä uudessa paikassa ja uusilla esteillä. Snautseripoika ylitti tavoitteet ja teki hienoa rataa pätkissä. Rata oli hyvin takakiertopainoitteinen. Itse takakierrot onnistuivat ja poika luki hienosti niistopersjätöt ja saksalaiset. Sylikäännöksessä oli hieman ongelmaa, mutta ei me sitä olla treenattukkaan. Minä kun taas oon oppinut ohjaamaan pientä koiraa jolle ei tarvi tilaa kovinkaan paljo antaa niin tuntuu hassulta olla niin kaukana esteestä, jotta ei niin taipuisa snautseri pääsee hyppäämään. Mutta hyvin siitä selvittiin ja voisimme osallistua uudelleenkin koulutuksiin. 

Illalla sitten kävimme hiomassa keppejä ja Rommeli teki tokoa ja palkaksi sai rallata aksaa. Kepit oli nyt vähän hankalat Montyn mielestä. Meni hyvin kun ajatteli tekemäänsä, mutta minusta tuntui että otti paineita Late colliesta joka oli aika lähellä suoritettavia keppejä. Tai jokin siinä oli kun jätkä säkä pystyssä levottomana hönttäsi. Keinukin oli sellainen jota mietin että luuliko se keinun hyppäävän päälle. Montyhan vähän pelkää keinua. Ei sikäli sen suorittamista vaan kun se on suoritettu ja se liikkuu selän takana niin se on vähän kaamea tapaus. 

Rommelilla koe lähestyy ja tehtiin vähän kokeenomaista harjoitusta. Liikkeestä jätöt ja hyppy. Arg! se tekee sen taas ennen koetta ja ennakoi perusasennon liikkeestä seisomisessa ja hypyssä. Ei auta kuin treenata hieman vain pelkkää seisomista ja palkata siitä. Mitään huippusuoritusta ei tarvi kokeessa tulla, se ykkönen vain niin pääsee sit kesällä treenaamaan kunnolla niitä avoliikkeitä!

Nämä bloggaukset on aina niin koirapainoitteisia että kerrotaan välillä muutakin. Me muutetaan vihdoin omaan kotiin. Toukokuussa viimestään pojat saa oman pihan ja me päästään näistä opiskelija-asunnoista ja pyörävarkaista (toivottavasti) eroon.