Itsenäisyyspäivä meni agilitykisoissa. Rommelin kanssa käytiin juoksemassa kolme rataa. Oma kisafiilis oli jossain kadoksissa ja palasi sitten vikalle radalle. Kaksi ekaa rataa oli siis hyvin tahmeita niin koiran kuin minunkin osalta, ja en ollut ihan hereillä. Kolmannella radalla oli jännä putkihässäkkä jota jo alkuaan jännitin, että vääräänpäähän putkeen koira saattaa sujahtaa. Viime aikaiset treenitkin on noiden putkien osalta ollut aika melkoista, kuin teinpä minä mitä tahansa niin Rommel vain sujahtaa sinne linjalla olevaan putkeen. Ajatuksena oli tehdä ennen putkia pieni ennakoiva valssi, mutta se jäi tekemättä, kun puomilta juostiin sen verran lujaa. Tiedänpä mitä treenaillaan ensi viikolla :) Mutta hyvin pienestä on kiinni nuo nollat meidän radalla. Ekalla radalla putki oli taas huokuttimena ja sinne sujahti, toisella sitten ihan omaa hölmöyttä en keskittynyt tarpeeksi ja väärältä puolelta hyppyä meni koira. No mutta nyt treenaillaan ja karvakin lähtee pois tässä kuukauden sisällä ja keväällä sitten uusia kisoja kohti! Saatiinhan me viime kisoista eka nolla kolmosista..että ihan hyvä saldo loppuvuoden kisoille :)
Monty raukka se alkaa tuoda patoutunutta kahden kuukauden energiaa esille. Ihan toimettomana ei olla kahta kuukautta oltu, vaan aloiteltiin noudon alkeita. Kapulan pitoa ja nostamista. Alkaa pikkuinen tajumaan homman ajatuksen. Mutta piti snautseripojan sitten keksiä itselleen vielä toinen vaiva, kun jo ontuminen saatiin hyvälle mallille. Nimittäin trimmin jälkeen tämähän nuoli kutittavaa pippeliään vereslihalle asti ja eipä auta kun kauluri kaulaan ja lääkettä taas. Hitaasti kyllä paranee, mutta ei onneksi enää niin paljon kutise. Aika pahan näköiseksi vehkeensä kyllä sai. Mietin että kerkeekö se parentua kuukaudessa kun haaveilin Tamminäyttelyä Kajaanissa...Mutta onneksi muuten poika alkaa olla oma itsensä ja voidaan ruveta taas harrastelemaan. Varovaisin askelin kylläkin, kun ihan 100% varmuutta ontumisen syystä ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti