Acella pitkästä aikaa

Viikonloppu yllättäen meni taas koiramaisissa tunnelmissa. Säätiedotus lupaili aurinkoista ilmaa viikonlopulle ja olin toiveikas että ulkoilen paljon. Noh, lauantai menikin autolla ajaessa, mutta mukava oli hyvässä seurassa ajella. Päämääränä kun oli vielä valmennus agilityn parissa Rommelin kanssa niin mikäs sen mukavempaa. Rata ei ollut kovin vaikea, vaikkakin tuntui että ei kahdesta ekasta esteestä päästä edemmäs, kun halusin kokeilla siihen ohjaustapaa mikä ei ehkä loppujen lopuksi ollutkaan Rommelille se paras. Rataan tutustumisessa se tuntui ihan hyvältä vaihtoehdolta, mutta huomasin kyllä että kulma on aika kinkkinen että ei ihan helposti koira käänny. No sitä varten siellä oltiin että minulle kerrotaan mikä meille toimii ja mikä ei. Pääsimme kuitenkin rataa jatkamaan ja siellä onneksi Rommel teki niitä juttuja mitkä meille joskus tuo päänvaivaa -menee siis selän takaa. Harri (valmentaja) sanoi kyllä että en tee mitään väärin, Rommel vain on sen oppinut ja toisaalta on saanut sitten siitä myös palkan, pääsemällä sinne esteelle. Joten pitäisi ruveta radalla jos koira tekee väärin sanomaan esim. luopumiskäskyä ja näin opettaa koiralle, että teki väärin. Toiseksi minun tulisi olla pelkäämättä esim. putkiansoja ja Harri sanoikin että menkää aina tappamaan se rata :) Lähetyksiä on hyvä opettaa mutta kuitenkin Rommel hänen mukaansa saa parhaimman vauhdin kun sen kanssa juostaan asenteella, ja niin se kyllä onkin! Lähdimme siis toisella kierroksella tappamaan rataa ja nollarata siitä tuli. Mittasimme myös radan ja se oli 157metriä ja kellotimme sekä laskettiin etenemä. Se olikin mielenkiintoista. Rommeli juoksi radan 39,5 sekunttiin ja etenemäksi tuli 3,91. Eli ihan kelpo suoritus. Yksi pieni mutka kun olisi saatu hieman lyhyemmäksi niin etenemä hipuaisi 4 luokkaa. Mutta kyllä tuollakin vauhdilla kolmosissa mennään ihanneaikoihin. Virheitä ei vain saa tulla. Tässäpä tämä tapporata :)

Viikonloput ovat kyllä parhautta. Sunnuntaina sitten aamupäivä meni möllikisoissa talkoillessa. Alunperin ajattelin että Monty olisi voinut ensimmäiset möllit käydä, mutta en sitten viennytkään sitä ja ehkä ihan hyvä kun radat olivat aika kinkkisiä. Ei vielä semmosia osata. Poikien siistimistrimmauksen (korvat, tassut, pylly) jälkeen kävimme vielä tekemässä aksaa ja totesin että joudun opettelemaan ihan erilaisen ohjaustyylin Montyn kanssa mitä Rommelin kanssa on tottunut. Montyn askel/hyppy on niiin pitkäää että sen kääntäminen on aika haastavaa. Suoraanhan se posottaa ja irtoo hyvin, mutta... Tehtiin myös puomia ja koitin saada siitä vähän nopeampaa. Se kyl pikkuhiljaa alkaa tulla varmemmaksi ja varmemmaksi.

Jotta ei postaus menisi ihan koiramaisin tunnelmin niin kerrottakoon että tänään pitkästä aikaa kerkesin jopa leipoa! Mokkapalat maistuivat iltapalaksi oikein hyvin :) Lopuksi vielä videota viime viikonlopulta kun kävimme ilta-auringossa jäällä käppäilemässä. Parhautta tuokin harrastusten lisäksi!