Uusi "lauman" jäsen

Kaksi viikkoa sitten saimme uuden "lauman" jäsenen, nimittäin sellaisen 3510g ja 50cm mittaisen pikkuisen tytön. Tässä on nyt mennyt aikaa häneen tutustuessa niin äidillä ja isällä kuin meidän pojillakin. Pojat alkavat tottua. Eivät enää joka itkuun reagoi ja vaipanvaihtoon ole lähdössä mukaan, vaan ovat omalla paikallaan. Rommel on ollut paljon kiinnostuneempi ja tunkee syliin kyllä yhtäaikaa jos mahdollista. Rommel on aina ollut kiinnostunut ylipäätään vauvojen jaloista. Hyppii niitä kohti, mutta kun siihen puuttui heti niin ei ole tarvinnut montaa kertaa sitä siitä enää komentaa. Muuten antaa olla vauvan sohvalla, sitterissä ihan rauhassa. Monty taas on ottanut vauvan vastaan erinomaisesti. Ei turhaan tule nuuskimaan vaan antaa olla. Monty myös komentaa Rommelia jos Rommel alkaa liiaksi käydä hyppimään. Mutta kaiken kaikkiaan kotiutuminen on sujunut hyvin. Eilen ja tänään päästiin kaikki yhdessä ulos ja saivat pojatkin juosta pitkästä aikaa irti. Lenkithän ovat olleet Aussin vastuulla kun itse en ole päässyt hädin tuskin kävelemään. Synnytys ei ollutkaan niin helppo mitä voisi kuvitella. Pikkuhiljaa tästä aletaan toipua ja toivon, että päästäisiin ensi keskiviikkona jo omiin ryhmätreeneihin. 

Sisätokoa ollaan tehty aina kun vauva on nukkunut. Vieläkin pidän mahdollisena sitä, että kuun lopussa tokokoe olisi tähtäimessä. Mutta kyllä koirista alkaa huomata, että ne tarvitsevat normaalit ulkoilut ja tekemiset kun aamu- ja iltarallit ovat tässä kahdessa viikossa tulleet tutuksi. Vaunujen kanssa lenkit eivät tule olemaan helppoja, mutta treenataan sitäkin. Voi olla että ensi viikolla kun Aussi lähtee töihin käymme lyhyet aamupäivälenkit ja minä Aussin tullessa kotiin lähden sitten koirien kanssa pitemmälle lenkille. Katsotaan millainen päivärytmi meille muotoutuu.