Onhan tuosta tovi mennyt maaningan kisoista ja piirinmestaruuksista. Maaningan kisat olivat jotenkin katastrofaaliset. Ensiksikin he olivat niin etuajassa että kun saavuimme paikalle melkeinpä suoraan juoksin rataantutustumiseen vaikka mekin oltiin tuntia ennen ilmoitettua rataantutustumista paikalla. Rommelia en kerennyt lämppäämään kunnolla. Ensimmäinen rata oli sarjassamme hätäpelastukset, mutta se ihmetytti kun Rommel tuntui todella jähmeeltä. Uskoisin että tuo lämmittelyn jääminen vähemmällä vaikutti siihen. Puhdas rata, mutta yliaikaa. Toisella radalla sitten vauhti oli normaalimpaa, mutta siinä ohjaaja kämmäsi kun kannusti koiraa sen putkessa ollessaan että tule tule..niin mitäpä se kuuliainen koira muuta tekee kuin kääntyy takaisin :) ja hyppäsi hypyn siinä samalla.
Seuraavalla viikolla oli sitten oikein maratonaksaa. Olin nimittäin ilmoittanut niin Montyn kuin Rommelinkin kahdelle radalle molemmille päiville. Sunnuntaina vika rata olikin sitten sellainen että näköjään synnytyksestä ei olla ihan täysin toivuttu ja liitoskivut ilmenivät niin että vaivaavat vielä tälläkin hetkellä. Mutta siis ne radat. Aloitetaan Montysta:
Lauantaina radat meni hyllyttelyiksi. Tai hyllyt tuli sen takia kun tuli kolme kieltoa. Kepit olivat sellaiset mitä Monty ei oikein onnistunut aloittamaan oikein. Aina tunki sinne kakkosväliin. Muuten se oli ihan ok menoa ja paljon paremmin kuulolla mitä esim. viime vuonna. Joten edistymistä sen osalta. Ei jäänyt haistelemaan tai karannut kontakteille. Lisäksi rengas oli että kielsi sen kaikilla radoilla. Kun otettiin uudestaan meni hyvin. Tämän teki myös viikkoa ennen olevissa mölleissä. Joten rengas on nyt treenilistalla.
Sunnuntaina sitten saatiin tuloksiakin ja sijoituttiin molemmilla radoilla toiseksi. Ekalla radalla 10 ja toisella puhdas suoritus mutta harmillisesti 1,15sekunttia yliaikaa. Taisi ekallakin tulla. Radat olivat mukavat ja Monty meni minusta hienosti. Tuo vikan radan yliaika tuli siinä, kun kepeille meno oli hieman töksähtävä ja koira jäi vähäksi aikaa paikalleen ja oli aika lähellä mennä sinne väärään väliin, mutta aloitti sitten ihan oikein. Kepeille meno kovassa vauhdissa on siis toinen asia mitä treenaillaan! Radat eivät olleet enää sellaisia mihin aikoinaan tottui. Suoraa ja radan ainut mutka tehtiin u-putkella :) Nykyään jo ykkösissä vaaditaan tiukkojakin käännöksiä ja ei suoritettavia esteitä saattaa olla koiran näköpiirissä.
No sitten Rommel: Lauantainahan oli piirinmestaruudet. Jännitystä siis ilmassa. Ekalla radalle oli kinkkinen keppikulma, puomin ja putken välissä. Rommel melkein meni keppien ohi, korjasi itse hyvin, mutta jotenkin sen rytmi oli siinä sekaisin ja tuli tokavikasta välistä pois. Otin kepit uudestaan mikä söi meiltä aikaa ja olihan alla se 5 virhepistettä. Tulokseksi jotain 8…Todella hyvät kontaktit oli tuolla radalla! Sitten toinen rata oli se hyppäri. Odotuksia ei paljon ollut, tietäen meidän hyppäritaustat. Tuomari oli vahingossa tehnyt agilityradan joten lennosta suunnitteli uuden. Se olikin sitten aika jännä. Mutta me rikottiin hyppärikirous ja tehtiin nolla! Piirinmestaruudet ratkottiin yhteistuloksella ja meille jäi tuo 8,jotain..ja minun laskujeni mukaan saatiin siis piirinmestaruus hopeaa!! vaikkakin mitään palkintoa siitä ei jaettu, vain voittajille. Mutta hienosti tuokin enkä kyllä sitä voinut ehkä edes kuvitella. On täällä PK:ssa nimittäin sen verran nopeita minejä.
Sunnuntaina sitten Rommelin kanssa eka rata oli ihan huikea. Koira paahtoi ja minä olin myöhässä yhdessä takaakierrossa mistä koira tuli läpi ja Hyl. Se harmitti sillä oisin halunnut tietää meidän vauhdin tuolla radalla. Tokalla olin sitten itse niin poikki että en jaksanut enää. Kontaktit tuli huonosti ja muutenkin pakka hajos ihan täysin.
Tältä viikonlopulta on vain Montysta vidoita:
la hyppis
su a-rata
la hyppis
su a-rata
su B-rata
Tänä aamuna käytiin Montyn kanssa Saija Mustosen koulutuksessa. Oli ihan hyvä ja saatiin Montylle hieman opetettua sivuttain irtoamista ja sain neuvoja sen kanssa työskentelyyn.
Huomenna sitten taas lähdetään. Tällä kertaa Varkauteen. Koossa meillä on kolme sm-nollaa. Ei ne niin helposti tule vaikka noita kisoja ollaankin koitettu käydä. Lähellä on ollut monikin nolla. Niin pienestä tämä on kiinni. Ja se piirinmestaruuskin oli niin lähellä josta olisi suoraan saanut menolipun sm-kisoihin :) Mutta jatketaan metsästystä hyvillä mielin ja katsotaan sitten toukokuun lopussa onko meistä sinne menijöiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti