Onpa kyllä vierähtänyt aikaa kirjoittamisesta. Paljon on tapahtunut tuon AVA:n jälkeen. Aloitetaan siitä että yli vuosi sitten meille syntyi toinen tyttö ja vuosi sitten pääsiäisenä (tai viikko siitä) käytiin hakemassa Riemu, RIE RIE, Riepu, korvia särkevän omaavan äänen, -pentu kotiin. Se on osoittautunut hyvin ahneeksi. Ruoka ei ole kupissa kuin viisi sekunttia. Siitä on kasvanut nopea aksakoira ja hyvin meidän perheeseen sopeutuva, joka kestää lasten melskettä ja ääntä. Aika vilinää siis viime vuosi oli.
Rommel täyttää jo 11. Virtsakivet on pysyneet poissa ja Rommel jaksaa Riemun kanssa vielä painia ja juosta. Käytiin myös korkkaamaassa Rally-toko. Tulosta ei tullut kun ohjaaja tiputti hihnan :). Oli siinä alla jo muutama virhe, kun papparainen meinaa intoutua hyppimään :) Hyvässä kunnossa papparainen on mutta hampaat siltä piti poistaa :(. Viimeisen kahden vuoden aikana kun luita ei ole uskaltanut antaa virtsakivien takia ja hampaitakin olen pessyt epäsäännöllisen säännöllisesti niin oli tulehdusta monissa hampaissa. Onneksi koira pystyy syömään ilman hampaitakin. Kova kipukyngys kyllä tuolla koiralla kun ajattelin että pari etuhammasta on huonoja niin niitä lähtikin yllättävän paljon! Mutta toivotaan että vielä mennään monta vuotta terveenä eteenpäin!
Kiva kuulla teistä pitkästä aikaa!
VastaaPoistaToivottavasti päivittelet vielä jatkossakin, on niin kiva lukea samanrotuisten juttuja.