Aksaa vihdoin!

Eilen päästiin vihdoin poikien kanssa omiin ryhmätreeneihin. Rata olikin helpohko, jossa pystyi harjoittelmaan irtoamista ja leyerointia. Lisäksi oli hyppytekniikkaa toisella puolella hallia ja siinä perussarjaa. Molempien kanssa tehtiin kumpaakin pätkää ja ai että pojat olivat innoissaan. Monty meni hienosti ja se irtoaa niin hypyille kuin putkeenkin. Puomi on nyt hieman ottanut takapakkia, kun meidän puomin ylösmenon jalka ei ole kovin tukeva jota Monty varoo ja ylhäällä se sitten kävelee varovaisesti. Menee puomin kyllä joka kerta ja tarjoaa sitä, mutta ei siitä selvästikkään tykkää. Aikaahan siinä tuhraantuu, jos sen saisi edes hieman nopeammaksi niin oisin tyytyväinen. Muutenhan se ottaa kontaktit hienosti ja keinukin on paljon reippaampi. Ehkä meidän pitäisi mennä jollekin puomikurssille sen kanssa tai sitten palata hieman taaksepäin ja tehdä puomia pyödän päällä. Itse kun en voi nyt oikein kannella raskaita juttua niin on hieman vaikeaa. Perjantaina on tarkoitus mennä hallille niin katsotaan mitä keksitään sen puomin kanssa. Rommelin puomi on sitten taas ihan eri maata. Vauhtia riittää ja sen juoksukontaktit on kyllä aika hienot. 

Tämmöinen lyhyt postaus tällä kertaa. Vidoita pitää alkaa taas laitella. Pakkaset taas paukkuvat, mutta kävimme silti aamulenkkien jälkeen vielä päiväkävelyllä auringon paisteessa. Harmi kun se ei vielä lämmitä, vaikkakin nättiä on!

Sairastupa

Vihdoinkin kun sitä aikaa sitten olisi, niin käy niin että pakkaset paukkuu ja koiratkin saivat vielä jonkun yskän. Liekkö kennelyskää vai mitä, mutta se piti meidät karanteenissä parisen viikkoa. Rommel kakoi yhden päivän aikana ja se oli onneksi sen osalta siinä. Monty kakoi kanssa yhtenä päivänä ja luulin sen menevän ohi, mutta muutaman päivän aikana se vain sitten yltyi ja jätkä sai siihen sitten antibiootit. Nyt näyttäisi että pahin olisi ohi ja tällä viikolla tulee karenssiaikakin täyteen joten pääsemme vihdoin hallillekin tekemään aksaa!! Tokoa onneksi on voinut sisällä tehdä, mutta se on jäänyt lähinnä kaukoihin ja paikkamakuuseen. Mutta minusta alkaa tuntua, että Monty alkaa tajuta paikkamakuun idean :) TK1 on saatava tälle vuodelle kun luin että tokosäännöt uusiutuvat 2015-2016 aikana. Kivoja uudistuksia yksilöliikkeisiin, mutta meille harmaita hiuksia tuottava paikkamakuu vaikeutuu jos pitäisi heti mennä kokeeseen, missä aloitetaan 2min piilossa olevalla paikkamakuulla. Tottakai sitä treenattaisiin, mutta ensin haluan täyden luoton siihen että pysyy rivissä 2min jo ihan muutenkin.

Tämä sairastupa on alkanut näyttää tylsyyden merkkejä. Uunin vieressä olevat halot, ovat silloin tällöin löytyneet silputtuina jo valmiiksi kun pojat jääneet kotiin. Ihan en varmaksi osaa sanoa kumpi on pääsyylinen. Lisäksi halkolaatikossa olevat maitotölkit ja munakennot on myös paloiteltu. Säästyi Aussi silppuamiselta. Tietynlaista aktiviteettiahan sekin on, vaikka kotiin jäädessä pojilla yleensä on aktivointipallo ja luut ja illalla piilotellaan palloa. Tosiaan mukavaa kun pääsemme tällä viikolla omiin ryhmätreeneihin. Viime keskiviikkona kävin Rommelin kanssa hallilla ja Monty joutui jäämään kotiin niin tämä oli jäänyt itkemään, vaikka ei ollut edes yksin kotona. Se olisi aina niin lähdössä mukaan kun treeniliivi ja namit pakataan mukaan! Muutenkin se olisi aina valmiina lähtöön.

Kun ei kerran päästy kovin ulkoilemaankaan ja treenitkin hieman jäässä niin trimmasin sitten Rommelin . Oli sen aika kyllä muutenkin. Näin vanhemmiten Rommelille jää pohjavillaa enemmän jos sitä ei ajele lopuksi pois. Jätin sen ajalematta ettei ihan palellu. Kesällä sitten voidaan nakuilla. Montykin sai pienen siistimiset, kulmakarvat, tassut ja vähän nypin runkoa.

2013-2014

Vuosi vaihtui. Meillä se meni kavereiden luona syöden ja pelaillen. Jouduttiin juuri kuuden aikaan käyttämään koirat ulkona ja aluksi se sujuikin hyvin. Pauketta kuului, mutta koirat eivät niistä erityisemmin välittäneet, ainakaan Rommel. Monty hieman kuunteli, mutta meni reippaasti. Kunnes ihan lähellä naapuruston talon pihalta räjäytettiin ja äänen sekä valon välähdys aiheutti pelon. Sen jälkeen mentiinkin häntä matalalla ja syliin olisi halunnut Monty tulla. Sisällä ei onneksi pelännyt ja illan mittaan rauhoittuikin nukkumaan.

Tavallisesti, kuten varmaan monet muutkin, olen käynyt vuoden vaihtuessa blogissa läpi mitä meille tapahtui vuoden aikana. Harrastusrintamalla saavutimme Rommelin kanssa ensimmäisen agilityvalioon oikeutetun SERT:in. Kisasimme kesän ja saavutimme useammankin nollan. Tokon puolella emme vielä startanneet avo luokassa. Jääköön se tälle vuodelle. Terveenä sai Rommeli olla ja toivon että on seuraavankin vuoden!! 

Montyn kanssa saimme toisen cacibin jo tammikuussa. Näyttelyissä emme sen kummemmin käyneetkään, kun ulkomaan reissut tyssäsi ilmottautumisen vaikeuteen ja rahan menoon. Mutta toivon todella että tänä vuonna sinne ulkomaille päästään. Kävimme joulukuussa pohjois-maiden voittajanäyttelyssä, ERI sieltä napattiin, mutta siihen jäi se kisa sitten. Montysta on tullut aikamoinen jätkä. Uroksista ei oikein tykkää, varsinkaan jos on narttuja ollut lähipiirissä. Takana kulkevat koirat aiheuttavat tälle testosteroni hörhölle pään vaivaa. Siksi oli hieman hankalaa sitä kehässä muiden kanssa juoksuttaa kun toinen otti hieman kierroksia muista uroksista. Kehässäkään kun ei viiti komentaa niinkuin kotona. Mutta harjoitellaan, jotta voisimme miettiä niitä isoja näyttelyitä myös tänä vuonna. Monty starttasi myös aksan ja tokon. Aksassa saatiin 10 virhepistettä ja tokosta kolmos tulosa. Keinua ollaan hiottu ja se alkaa olla sillä tasolla, että keväällä voitaisiin jatkaa kisaamista. Tokossa alo luokan paikkamakuun kanssa painiessa jäi kisaaminen vähemmälle. Mutta nyt kun minulla, ainakin luulisin, ei ole muuta kuin aikaa niin se paikkamakuu saadaan kuntoon ja kisaamme tokossa myös tänä keväänä. Terveenä on myös Montykin saanut olla!  

Eli tavoitteet vuodelle 2014

Rommel:
Pysyä terveenä!
Kisata aksassa hyviä kisoja!
Tokon avoluokan starttaaminen ja TK2!

Monty:
Pysyä terveenä!
Jatkaa aksassa kisaamista!
TK1
Ulkomailla parit näyttelyt

Tässäpä sitä on työnsarkaa siihen nähden, että tänä vuonna myös meidän arki tulee muuttumaan aikalailla. Harrastuksista pidetään silti kiinni!

Vuosi 2013 vielä joidenkin kuvien kera!

 Aglity Serti

Juhannus

Muutto omaan kotiin toukokuussa

 Kesälomareissu Hailuodossa

Oleilua

Syysreissu Levillä

Pohjois maiden voittajanäyttely

Pojat kyllästy kun koitin ottaa joulukuvia

Vapaa viikonloppu!

Pitkästä aikaa semmoinen viikonloppu että ei ole mitään suuniteltua ohjelmaa. Eli voi nukkua ilman että herätyskello pitää laittaa soimaan eikä muutenkaan tarvitse kelloa tuijotella. Nämä päivät hyödynnetään lenkkeilemällä pitkästi ja touhuamalla omaan tahtiin kotihommia :) Lauantai menikin aamupäivä koirien kanssa josta sitten kaupungille kuhan vain kiertelemään. Sen jälkeen paistoin kolmannen kerran jo joulutorttuja ja odottelin ystäviä kylään. Iltalenkin jälkeen sitten sohva kutsuikin mukavasti.

Sunnuntaiaamuna oli sovittu Katin kanssa että käydään hallilla treenailemassa hyppytekniikkaa. Vapaa viikonloppu ja herätyskello ei sopineet yhteen tänä aamuna kun nukuimme silti pommiin. Varttia vaille yhdeksän ylös ja äkkiä vaatteet niskaan ja ajamaan kohti hallia kun sovittu oli että nähdään ysiltä. Hyvin kerkesin. Tein molemmille pojille perussarjaa ja kasvavaa sarjaa. 

Rommel selvisi hyvin perussarjasta, mutta kasvavan sarjan viimeinen väli oli hankala. Jäin tätä nyt miettimään, että voiko sitä lyhentää, kun alkun kasvavat hypyt se selvitti ihan hyvin. Viimeisessä välissä oli 7 jalkaa..yhden vai puolikkaan jalan verran voiskohan lyhentää?? Täytyy kysyä ensi keskiviikkona treenikamuilta. Muuten sen etäisyyden arvioinnissa ei ole minusta vikaa, mutta ei vain pieni koira ihan pysty venyttämään noin paljoa. Monty teki samat harjoitukset ja sen hyppytekniikka on minusta aika kiva. Onhan siinä varmasti parantamista, mutta perussarjassa ekojen himohyppyjen jälkeen alkoi rytmi löytyä ja korjasi poika tyyliään. Kasvava sarja meni hienosti ekalla yrittämällä ja mikä parasta, Monty hyppää todella hiljaa. Sen kanssa noita vain lisää ja sitä me tässä kevät talvi tullaan tekemään. 

Iltapäiväksi sitten Monty joutui trimmipöydälle. Sillä olisi vuoden loppuun yhdet näyttelyt ihan Helsingissä asti. Kasvattaja onneksi tekee itse näyttelyputsin, mutta aloittelin jo rungon nyppimistä kun on päässyt herra vähän karvoittumaan. Hyvään saumaan siis tuo ehkä pysyvä lumi tuli. Onneksi on takit kummallakin. Hyvää sunnuntaita!!

Syksyn harmautta

Syksyn ollessa pitkällä ja talvea jo vähän odotellen jätimme kisailut tältä vuodelta, niin tokon kuin aksankin osalta. Tokoa tosiaan piti kisata, mutta yhdet kisat peruuntuivat järjestäjien osalta ja toisiin en kerennyt tehdä niin paljon treeniä mitä halusin, joten katsoin parhaaksi että tavoitteet ovat nyt tammikuulle. Sitä ennen käydään kuitenkin kerran näyttelykehässä Montyn kanssa pyörähtämässä, sillä ilmoitin sen Pohjoismaiden voittajanäyttelyyn :) Saa nähä miten menee. Treenattu ollaan kyllä. Aksaa ehkä enempi, mutta tokossakin nyt sitten skarpataan. Meidän aksatreenit keskittyvät nyt tekniikan hiomiseen ja yksittäisten esteiden kuten keppikulmien ja kontaktien sekä etenemisen harjoitteluun. Rommel on ihan täysillä mukana olipa treeni mikä tahansa ja Montykin paineli viimeksi koko radan verran vauhdikkaasti. Harmi kun ei ollut kameraa mukana. Keinukin on jo aika kivalla mallilla, mutta en kiirehdi sen suhteen. Kuhan ensi kevääksi saadaan se valmiiksi että voidaan sit jatkaa aksan puolella kisaamista. Muutenhan se menee todella kivasti. 

Montyn kanssa käytiin jokunen viikko sitten Vappu Alatalon motivaatiokoulutuksessa. Oli kyllä ihan hyvä koulutus ja sai uutta ajateltavaa. Tavoitteet oli minulla saada Monty motivoitumaan tokosta ja siinä yhdessä tekemisestä. Aksassa kun ei sitä ongelmaa ole. Tokossa häiriöt vie joskus nuoren pojan ajatukset ihan muualle. Mutta mitäpä tekee Monty. Tutussa hallissa se leikkii pallolla, kuuntelee, tarjoaa edellisenä päivänä tekemiä liikkeestä maahanmenoja, leikkii Vapun kanssa vieheellä. Eli oli Vapunkin mielestä hieno poika :) Monty kyllä tykkää pallosta ja sillä se leikkii oli paikka mikä tahansa. Tai vielä ei ole tullut sellaista paikkaa missä pallo ei kiinnosta kun treenaillaan. Kysyin myös vinkkejä taisteluvietin nostattamiseen, mutta siihen ei ehkä auta muu kuin hyvä lelu. Monty on koira, joka leikkii mielellään tassuilla. Vapulla oli kuitenkin sellainen karvainen lelu jossa oli pallo päässä ja se vinkui. Tällä Monty sit lähti hyvin taistelemaan ja palkaksi lelu lensi. Omat karvalelut eivät niin kiinnostaneet. Vinku on ehkä se avainsana noissa leluissa. Meidän pallohan vinkuu, jolla leikitään. Koitan siis metsästää sellaista lelua tällä hetkellä. 

Tällä hetkellä molemmat pojat on ihan karmeassa karvassa. Viikonloppuna ohjelmana on siis vähän trimmausta ja hyppykoulutusta. Rommeli trimmaillaan siistiksi ja Montylta nypitään runkoa ja vähän jos uskaltaisin otsista leikata ja pyllyä ajella. En ihan pilaa sitä sit ku kuukauden päästä sinne Helsinkiin ollaan menossa.

Luultavasti vuoden viimeiset aksakisat

Kävimme Rommelin kanssa juoksemassa eilen Varkaudessa kaksi agilityrataa. Mukaan saimme matkaseuraksi Katin ja Martan sekä Sallan ja Diivan. Mukava oli lähteä ja aurinkokin paistoi. Tosiaan nämä kisat on varmaankin meille tänä vuonna viimeiset. Treenaillaan talvi ja sitten keväällä taas starttaillaan. Radat sujuivat meiltä vauhdikkaasti ja selvitimme pahimmat kohdat kuten B radalla olevan putki-puomi erottelun, mutta erään takakierron jälkeen en kerennyt ihan mukaan ja törkkäsin Rommelin väärälle puolelle seuraavaa estettä, jonka se sitten hyppäsi väärin päin ja hyl. Mutta hieno hylly!!  A radalla vauhtia riitti ja vähän takkuiselta radalta valui Rommel puomilta tullessa selän taakse ja siitä sit hätäratkaisua peliin ja puhtaalla radalla maaliin! mutta sen hätäratkaisun keksimisessä meni sen verran aikaa että yliaikaa tuli 0.15s. Harmittaa! Oltiin sillä radalla neljänsiä ja saa taas miettiä oisko vauhti riittänyt muuten SERT:iin jonka kakkonen sai...Kyl me vielä ne kaksi sertiä saadaan :)

Tänä aamuna sitten lähdettiin Sallan ja Daamin kanssa hallille. Ajatuksena oli tehdä Montylle keinua ja tokoa ja Rommelille tokoa. Tavoitteena ois ehkä nyt talven aikana tokokeet. Jos Rommelille TK2 ja Montylle ainakin se ykköstulos sieltä ALO:sta. Meinasi vain Monty jäädä kotiin kun aamupissien aikana löysi taas, kuinkahan monetta kertaa, läjän jossa piti pyöriä...Noh, lepyin sen verran ja otin kuitenkin mukaan :). Häiriötreeniä Montylle kun Daami riekkui lelun kanssa. Hyvin minusta kesti paikalla ja muutenkin teki töitä vaikka vielä siinä on parannettavaa aikalailla. Rommelin liikkeet ois niin pientä hiomista vaille valmiit. Noudossa on eniten töitä. Kapulan tuo kyllä, mutta lähtee liian aikaisin ja sylkee pois heti sivulle tultaessa. Eli pitoja ja heiton odottamista treenaillaan. Nyt sitten lepäillään tämä loppu sunnuntai!

Syyskuu kääntyy lokakuuksi

Taas on bloggauksesta ollut liian pitkä tauko. Ollaan aktiivisesti kyllä harrasteltu, mutta tänne ei ole vain kerennyt kuulumisia kertoilla. Viime kuulumisten jälkeen Monty kerkesi aloitella tokouransa. Ihan ei päästy siellä tavoitteisiin, jotka oli ehkä paikkamakuu ja kisakokemuksen/-rutiiniin totutteleminen. Jälkeimmäinen kyllä täyttyi ja Monty teki hommia hyvin, mutta paikkamakuu kun koeviikolla räjähti käsiin niin eipä kovin kummoisia odotuksia ollut. Mietin pääni puhki että mikä syynä ja en keksinyt muuta kuin että liian vähän treeniä kuitenkin rivistössä ja eri paikoissa/uudet koirat. Joten nyt keskitytään ennen seuraavaa koetta paikkamakuun treenaamiseen. Kokeessahan siinä kävi niin, että poika nousi. Tuomari käski, mikä minusta oli ihan hullua, kutsua koira luokse. Olin vähän monttu auki että ootko tosissasi. Meinasin kysyä että enkö voi mennä sen luokse. Syy tähän että ihmettelin, oli 1. alo koirakot rivissä, josta ei voi tietää varmaksi että lähteekö sieltä sitten joku muukin ja 2. Monty ei tuu ainakaan kovin helposti ku treeneissä se palautettiin aina maahan uudestaan koska sieltähän ei lähdetä!. Noh, tuomarin toisesta kehoituksesta kutsuin sitten..ensin koitin vähän hiljaa että jospa se tulis sit piti vähän nimeä jo sanoa ja lähti koira onneksi sit tulemaan. Mutta! niinpä 1. epäilykseni kävi toteen ja sieltä tuli myös flätti uros meidän luo rähinän kanssa. Monty pääsi juuri luokse ja sain kiinni eikä siinä sen enempää onneksi mutta flätin huonoksi onneksi joutui kehästä pois. Minusta siis tuomarilta hieman huono arviointivirhe tuossa tilanteessa. Eipä sitä uskalla mennä tuomarille sanomaan vastaan. Ehkä joskus pitäis... Muut liikkeet suijui siis kohtalaisesti. Seuraamiset ok, mitä nyt irti seuraamisessa toinen jäi seisomaan kesken liikkeen. Maahan menossa ei tullu ekalla peruasentoon, luoksetulossa ei tehnyt perusasentoa, liikkeestä seisominen vähän steppaili kun tulin luokse ja hairahteli jo hypylle aluksi, hyppy sitten täys kymppi kun saatiin koira keskittymään minuun eikä yleisöön. Eli voisin sanoa että sellaisia virheitä mitä kokeessa esiintyy kun ei ole sitä koerutiinia. Mutta nyt on aloiteltu se ja tässä vielä tälle vuodelle uudestaan mennään!

Rommelin kanssa ollaan käyty aksailemassa ainakin Kuopiossa, ehkä ollaan jossain muuallakin :D mutta Kuopiosta muistan että tuli yksi nolla lisää, sm-karkeloita ehkä vähän silmällä pitäen, hassun hauskan tuntuiselta radalta. Videokin taitaa kamerassa olla. Lisään sen tässä joskus. Tänään pyörähdettiin Rommelin kanssa Sari Vähäniityn agility koulutuksessa. Hienoa menoa Rompulta ja opittiin jotain uuttakin. Tuplasylkkäri! sekä minä ajoittamaan jarrutukset paremmin!

Syyskuun puolessa välissä käytiin lomailemassa Levin tuntureissa. Viikko siellä vierähti ja pikaisen laskutoimituksen, ei niin tarkan, jälkeen päädyimme että käveltiin ehkä noin 50km. Pisin reissu, yli 20km, oli Ylläksen maisemissa Aakenustunturin päälle. Aakenus oli hieman kivikkoinen, mutta hyvin selvittiin. Muuten vaellettiin Levin maisemissa. Levitunturi ja Kätkätunturi tuli siis valloitettua. Koirat olivat aina mökkiin saapuessamme tyytyväisiä kun olivat saaneet ulkoilla ja syödä poron kakkaa. Sitä ne kyllä oisivat vetäneet mustikoiden kanssa ihan niin paljo ku oisivat saaneet. Tästä syystä Monty ei kovin paljoa saanut olla irti. Rommel kuitenkaan ei ollut ihan niin perso sille niinkuin tuo nuorimmainen, joten pikkuherra jolkotteli tuntureissa yleensä irti. Miten voikin monen sadan metrin päästä haistaa nuo herkut. Monty kun tunnetaan vielä siitä että se tykkää pyöriä niissä niin ajattelimme että ei ihan joka päivä kehtaa sitä pestä, joten pidetään kiinni :) Mukava reissu oli ja ens kesäksi on jo Ylläkseltä mökki varattu :) Lopuksi vielä pientä kuvasatoa reissusta. Paras ruska puista oli jo mennyt, mutta maaruska ja se punakkuus oli vielä jäljellä tunturien varsilla. Kamerasta ei ehkä ihan parasta kuvaa saa.

Levitunturin varrelta

Levitunturilla hieman tuuli

Kätkätunturilla oli auringon lasku

Aakenuksen laella Monty havahtui poroihin

Viimeisenä päivänä noustiin vielä eri reittiä Kätkätunturille. (On se Rommelikin siellä :)