Tokoilua välillä

Lauhat säät jatkuvat ja me olemme voineet tokoilla omassa pienessä, mutta sangen aktiivisessa ryhmässä. Viime torstaina tehtiin kisanomaiset treenit. Ihan kaikkia alo liikkeitä ei tehty, mutta kehänauhat ja liikkuroinnit niinkuin kokeessa. Ensin lyhyt paikallaolo ja sen jälkeen otin ilman hihnaa seuraamisen, maahan menon, luoksetulon ja seisomisen Montylle. Treenit sujuivat minusta hyvin. Ainut vain että Monty poika tarjoaa sivulla ollessa, kun aloitetaan liikettä, maahanmenoa. Sitähän me ollaan harjoiteltu, fiksu poika :) Ainut mikä ei liikkeenä mennyt kovin hyvin oli liikkeestä maahan meno. Toisella käskyllä maahan, nousi istumaan, kun lähin tulemaan viereen huomasi tehneensä virheen ja meni maahan. Mä en voi olla huvittumatta tuon koiran oivalluksista :) Meillä on aina hauskaa ja se on minusta pääasia. Tietty kun tehdään töitä niin silloin vaadin keskittymistä, eikä voi hörhöillä omiaan, kuten haistella hajuja. Poika palkalle ja autoon ja lopuksi tein sitten pallon kanssa liikkeestä maahanmenoja eri vauhdeista. Liikkeestä maahanmenoja ei olla tehty pitkiin aikoihin, kun siinäkin alkoi käydä välillä niin että Monty tarjosi sitä jo välillä seuraamisessakin. Eli koira muistaa mitä ollaan treenattu ja jos hiotaan jotain liikettä enemmän ajattelee hän että nytkin treenataan tätä. Nuo kisanomaiset treenit on meille kyl niin hyviä. 

Lauantaina oli sitten Mia Skogsterin seuraamisklinikka meidän hallilla. Olin ilmottautunut kuunteluoppilaaksi. Aluksi Mia piti luennon, jossa käytiin seuraamisen opettamista pennusta asti. mikä auttaa joskus tulevaisuudessa kolmannen koiran kanssa. Mutta hyviä asioita sieltä tuli mitä voi aikuisellekin koiralle tehdä. Hiemanhan klinikka painottui pk-rotujen puolelle, vaikka onhan snautsereillakin osallistumisoikeus, mutta ihan ei niiden viettitaso yllä malikan tai sakemmannin tasolle. Kaikkea en nyt omien kanssa lähtisi tekemään ja Mia painottikin sitä että jos tuntuu että joku juttu ei sovi omalle koiralle niin ei sitä pidä mennä tekemään. Mutta miten ranteen ja sormien asento voi vaikuttaa seuraamispaikkaan. Tämä oli sellainen, mitä pitää nyt tarkkailla enemmän. Kontaktiin saatiin uusia vinkkejä. Sunnuntaina käytiin lenkkeilemässä ja heiteltiin narupalloa. Taaskaan ei kamera tullut mukaan, joten laitan tänne viime talven riehumiskuvia. 

Kuvat on viime talvelta Rukan maisemista pääsiäisen aikaan!

Snautseripojat!

Säät lauhtui ja sehän tiesi sitä, että me ulkoillaan ja treenataan! Tiistaina käytiin päiväseltään tokoilemassa. Montylle tein apuohjaajan avulla naksuttimella seuraamista ja perusasennon viilaamista, lisäksi kerran luoksetulon ja paikkamakuun. Perusasennossa huomattiin että minun pitää olla tarkkana missä käsi on. Herkästi Monty meni hieman vinoon ja itse kun sitä ei varsinkaan nyt nää, niin apuohjaaja oli hyvä kun sen sanoi ja naksutti oikeasta paikasta. Toisaalta mietittiin oisko Montyllakin ollut ongelmana se, että ei nää minua..Mut hyviä toistoja saatiin ja idea oli se, että perusasennosta tuli palkka kun vireen noustessa ei malta tämä poika pyllyä maahan laskea. Rommelin kanssa sitten tehtiin noutoa ja luoksetulon pysäytystä sekä kaukoja. Kaukoissa ainakin nyt oli ongelma se, että maahan menossa meinaa hiipiä eteen. Rommelilla on nyt lyhyt karva, että voi sekin aiheuttaa että lumiseen maahan on ikävä mennä. Nouto oli hyvä ja sisällä kun sitä tekee niin palautus on hieman hitaampaa mitä hakeminen, ulkona se korjaantui. Hyvää häiriötä oli kun kentällä telmi myös yhtäaikaa kolme pientä pentua. 

Keskiviikkona sitten oli ryhmätreenien vuoro. Tällä kertaa sinne pääsi vain Rommel. Monty oli ollut hieman tuhma ja syönyt parit runebergin tortut kuonoonsa poissaollessamme. Koira joka ei ole ikinä varastanut ruokaa pöydiltä on jäänyt kiinni pari kertaa tämmöisestä. Minun kotiinjäämisellä on varmaan ollut jokin vaikutus sen rutiineihin kun pitää keksiä omia juttua tai sitten ne runebergin tortut olivat vain niin vastustamattomia, kun tänään taas oli ollut hyvin kotona kun olin aamupäivällä poissa. Tiedä häntä. 

Treenit siis Rommelin kanssa menivät hyvin. Pikku pätkää tehtiin ja puomia että keppejä vahvistettiin. Keppejä tehtiin vähän erilailla. Rommel kepitti ja minä koitin kävellä sitä vastaan. Aluksi se vähän ihmetteli mutta sitten tässäkin apupalkkaajalla saatiin hyviä toistoja. 

Tänään sitten käytiin molempien kanssa vielä vapaavuorolla treenailemassa aksaa. Montylle meidän uusia putkia ja puomia. Keinu laskettiin vähän matalemmalle, niin pääsi Monty itsenäisesti paukuttelemaan. Hyvin se sujui eikä paukuttelua säikähtänyt. Tarjoo nyt keinua ja puomia koko ajan, mikä toisaalta on hyvä, mutta jatkoa ajatellen lupa tulee olla että sinne pääsee. Kepit olivat hienot niitä vain pari toistoa. Pientä radan tynkääkin tehtiin matalilla rimoilla ja vauhtia tuntuu olevan ihan riittävästi. Noiden kanssa on kyllä ilo treenailla. Vaikka eivät olekkaan maailman taitavimpia niin iloa ja hauskuutta ei puutu. Odotan että päästään molempien kanssa kesällä kisaamaan!! Kuvia toivottavasti jatkossa saan enempi niin ei mene nämä ihan tylsäksi.

Aksaa vihdoin!

Eilen päästiin vihdoin poikien kanssa omiin ryhmätreeneihin. Rata olikin helpohko, jossa pystyi harjoittelmaan irtoamista ja leyerointia. Lisäksi oli hyppytekniikkaa toisella puolella hallia ja siinä perussarjaa. Molempien kanssa tehtiin kumpaakin pätkää ja ai että pojat olivat innoissaan. Monty meni hienosti ja se irtoaa niin hypyille kuin putkeenkin. Puomi on nyt hieman ottanut takapakkia, kun meidän puomin ylösmenon jalka ei ole kovin tukeva jota Monty varoo ja ylhäällä se sitten kävelee varovaisesti. Menee puomin kyllä joka kerta ja tarjoaa sitä, mutta ei siitä selvästikkään tykkää. Aikaahan siinä tuhraantuu, jos sen saisi edes hieman nopeammaksi niin oisin tyytyväinen. Muutenhan se ottaa kontaktit hienosti ja keinukin on paljon reippaampi. Ehkä meidän pitäisi mennä jollekin puomikurssille sen kanssa tai sitten palata hieman taaksepäin ja tehdä puomia pyödän päällä. Itse kun en voi nyt oikein kannella raskaita juttua niin on hieman vaikeaa. Perjantaina on tarkoitus mennä hallille niin katsotaan mitä keksitään sen puomin kanssa. Rommelin puomi on sitten taas ihan eri maata. Vauhtia riittää ja sen juoksukontaktit on kyllä aika hienot. 

Tämmöinen lyhyt postaus tällä kertaa. Vidoita pitää alkaa taas laitella. Pakkaset taas paukkuvat, mutta kävimme silti aamulenkkien jälkeen vielä päiväkävelyllä auringon paisteessa. Harmi kun se ei vielä lämmitä, vaikkakin nättiä on!

Sairastupa

Vihdoinkin kun sitä aikaa sitten olisi, niin käy niin että pakkaset paukkuu ja koiratkin saivat vielä jonkun yskän. Liekkö kennelyskää vai mitä, mutta se piti meidät karanteenissä parisen viikkoa. Rommel kakoi yhden päivän aikana ja se oli onneksi sen osalta siinä. Monty kakoi kanssa yhtenä päivänä ja luulin sen menevän ohi, mutta muutaman päivän aikana se vain sitten yltyi ja jätkä sai siihen sitten antibiootit. Nyt näyttäisi että pahin olisi ohi ja tällä viikolla tulee karenssiaikakin täyteen joten pääsemme vihdoin hallillekin tekemään aksaa!! Tokoa onneksi on voinut sisällä tehdä, mutta se on jäänyt lähinnä kaukoihin ja paikkamakuuseen. Mutta minusta alkaa tuntua, että Monty alkaa tajuta paikkamakuun idean :) TK1 on saatava tälle vuodelle kun luin että tokosäännöt uusiutuvat 2015-2016 aikana. Kivoja uudistuksia yksilöliikkeisiin, mutta meille harmaita hiuksia tuottava paikkamakuu vaikeutuu jos pitäisi heti mennä kokeeseen, missä aloitetaan 2min piilossa olevalla paikkamakuulla. Tottakai sitä treenattaisiin, mutta ensin haluan täyden luoton siihen että pysyy rivissä 2min jo ihan muutenkin.

Tämä sairastupa on alkanut näyttää tylsyyden merkkejä. Uunin vieressä olevat halot, ovat silloin tällöin löytyneet silputtuina jo valmiiksi kun pojat jääneet kotiin. Ihan en varmaksi osaa sanoa kumpi on pääsyylinen. Lisäksi halkolaatikossa olevat maitotölkit ja munakennot on myös paloiteltu. Säästyi Aussi silppuamiselta. Tietynlaista aktiviteettiahan sekin on, vaikka kotiin jäädessä pojilla yleensä on aktivointipallo ja luut ja illalla piilotellaan palloa. Tosiaan mukavaa kun pääsemme tällä viikolla omiin ryhmätreeneihin. Viime keskiviikkona kävin Rommelin kanssa hallilla ja Monty joutui jäämään kotiin niin tämä oli jäänyt itkemään, vaikka ei ollut edes yksin kotona. Se olisi aina niin lähdössä mukaan kun treeniliivi ja namit pakataan mukaan! Muutenkin se olisi aina valmiina lähtöön.

Kun ei kerran päästy kovin ulkoilemaankaan ja treenitkin hieman jäässä niin trimmasin sitten Rommelin . Oli sen aika kyllä muutenkin. Näin vanhemmiten Rommelille jää pohjavillaa enemmän jos sitä ei ajele lopuksi pois. Jätin sen ajalematta ettei ihan palellu. Kesällä sitten voidaan nakuilla. Montykin sai pienen siistimiset, kulmakarvat, tassut ja vähän nypin runkoa.

2013-2014

Vuosi vaihtui. Meillä se meni kavereiden luona syöden ja pelaillen. Jouduttiin juuri kuuden aikaan käyttämään koirat ulkona ja aluksi se sujuikin hyvin. Pauketta kuului, mutta koirat eivät niistä erityisemmin välittäneet, ainakaan Rommel. Monty hieman kuunteli, mutta meni reippaasti. Kunnes ihan lähellä naapuruston talon pihalta räjäytettiin ja äänen sekä valon välähdys aiheutti pelon. Sen jälkeen mentiinkin häntä matalalla ja syliin olisi halunnut Monty tulla. Sisällä ei onneksi pelännyt ja illan mittaan rauhoittuikin nukkumaan.

Tavallisesti, kuten varmaan monet muutkin, olen käynyt vuoden vaihtuessa blogissa läpi mitä meille tapahtui vuoden aikana. Harrastusrintamalla saavutimme Rommelin kanssa ensimmäisen agilityvalioon oikeutetun SERT:in. Kisasimme kesän ja saavutimme useammankin nollan. Tokon puolella emme vielä startanneet avo luokassa. Jääköön se tälle vuodelle. Terveenä sai Rommeli olla ja toivon että on seuraavankin vuoden!! 

Montyn kanssa saimme toisen cacibin jo tammikuussa. Näyttelyissä emme sen kummemmin käyneetkään, kun ulkomaan reissut tyssäsi ilmottautumisen vaikeuteen ja rahan menoon. Mutta toivon todella että tänä vuonna sinne ulkomaille päästään. Kävimme joulukuussa pohjois-maiden voittajanäyttelyssä, ERI sieltä napattiin, mutta siihen jäi se kisa sitten. Montysta on tullut aikamoinen jätkä. Uroksista ei oikein tykkää, varsinkaan jos on narttuja ollut lähipiirissä. Takana kulkevat koirat aiheuttavat tälle testosteroni hörhölle pään vaivaa. Siksi oli hieman hankalaa sitä kehässä muiden kanssa juoksuttaa kun toinen otti hieman kierroksia muista uroksista. Kehässäkään kun ei viiti komentaa niinkuin kotona. Mutta harjoitellaan, jotta voisimme miettiä niitä isoja näyttelyitä myös tänä vuonna. Monty starttasi myös aksan ja tokon. Aksassa saatiin 10 virhepistettä ja tokosta kolmos tulosa. Keinua ollaan hiottu ja se alkaa olla sillä tasolla, että keväällä voitaisiin jatkaa kisaamista. Tokossa alo luokan paikkamakuun kanssa painiessa jäi kisaaminen vähemmälle. Mutta nyt kun minulla, ainakin luulisin, ei ole muuta kuin aikaa niin se paikkamakuu saadaan kuntoon ja kisaamme tokossa myös tänä keväänä. Terveenä on myös Montykin saanut olla!  

Eli tavoitteet vuodelle 2014

Rommel:
Pysyä terveenä!
Kisata aksassa hyviä kisoja!
Tokon avoluokan starttaaminen ja TK2!

Monty:
Pysyä terveenä!
Jatkaa aksassa kisaamista!
TK1
Ulkomailla parit näyttelyt

Tässäpä sitä on työnsarkaa siihen nähden, että tänä vuonna myös meidän arki tulee muuttumaan aikalailla. Harrastuksista pidetään silti kiinni!

Vuosi 2013 vielä joidenkin kuvien kera!

 Aglity Serti

Juhannus

Muutto omaan kotiin toukokuussa

 Kesälomareissu Hailuodossa

Oleilua

Syysreissu Levillä

Pohjois maiden voittajanäyttely

Pojat kyllästy kun koitin ottaa joulukuvia

Vapaa viikonloppu!

Pitkästä aikaa semmoinen viikonloppu että ei ole mitään suuniteltua ohjelmaa. Eli voi nukkua ilman että herätyskello pitää laittaa soimaan eikä muutenkaan tarvitse kelloa tuijotella. Nämä päivät hyödynnetään lenkkeilemällä pitkästi ja touhuamalla omaan tahtiin kotihommia :) Lauantai menikin aamupäivä koirien kanssa josta sitten kaupungille kuhan vain kiertelemään. Sen jälkeen paistoin kolmannen kerran jo joulutorttuja ja odottelin ystäviä kylään. Iltalenkin jälkeen sitten sohva kutsuikin mukavasti.

Sunnuntaiaamuna oli sovittu Katin kanssa että käydään hallilla treenailemassa hyppytekniikkaa. Vapaa viikonloppu ja herätyskello ei sopineet yhteen tänä aamuna kun nukuimme silti pommiin. Varttia vaille yhdeksän ylös ja äkkiä vaatteet niskaan ja ajamaan kohti hallia kun sovittu oli että nähdään ysiltä. Hyvin kerkesin. Tein molemmille pojille perussarjaa ja kasvavaa sarjaa. 

Rommel selvisi hyvin perussarjasta, mutta kasvavan sarjan viimeinen väli oli hankala. Jäin tätä nyt miettimään, että voiko sitä lyhentää, kun alkun kasvavat hypyt se selvitti ihan hyvin. Viimeisessä välissä oli 7 jalkaa..yhden vai puolikkaan jalan verran voiskohan lyhentää?? Täytyy kysyä ensi keskiviikkona treenikamuilta. Muuten sen etäisyyden arvioinnissa ei ole minusta vikaa, mutta ei vain pieni koira ihan pysty venyttämään noin paljoa. Monty teki samat harjoitukset ja sen hyppytekniikka on minusta aika kiva. Onhan siinä varmasti parantamista, mutta perussarjassa ekojen himohyppyjen jälkeen alkoi rytmi löytyä ja korjasi poika tyyliään. Kasvava sarja meni hienosti ekalla yrittämällä ja mikä parasta, Monty hyppää todella hiljaa. Sen kanssa noita vain lisää ja sitä me tässä kevät talvi tullaan tekemään. 

Iltapäiväksi sitten Monty joutui trimmipöydälle. Sillä olisi vuoden loppuun yhdet näyttelyt ihan Helsingissä asti. Kasvattaja onneksi tekee itse näyttelyputsin, mutta aloittelin jo rungon nyppimistä kun on päässyt herra vähän karvoittumaan. Hyvään saumaan siis tuo ehkä pysyvä lumi tuli. Onneksi on takit kummallakin. Hyvää sunnuntaita!!

Syksyn harmautta

Syksyn ollessa pitkällä ja talvea jo vähän odotellen jätimme kisailut tältä vuodelta, niin tokon kuin aksankin osalta. Tokoa tosiaan piti kisata, mutta yhdet kisat peruuntuivat järjestäjien osalta ja toisiin en kerennyt tehdä niin paljon treeniä mitä halusin, joten katsoin parhaaksi että tavoitteet ovat nyt tammikuulle. Sitä ennen käydään kuitenkin kerran näyttelykehässä Montyn kanssa pyörähtämässä, sillä ilmoitin sen Pohjoismaiden voittajanäyttelyyn :) Saa nähä miten menee. Treenattu ollaan kyllä. Aksaa ehkä enempi, mutta tokossakin nyt sitten skarpataan. Meidän aksatreenit keskittyvät nyt tekniikan hiomiseen ja yksittäisten esteiden kuten keppikulmien ja kontaktien sekä etenemisen harjoitteluun. Rommel on ihan täysillä mukana olipa treeni mikä tahansa ja Montykin paineli viimeksi koko radan verran vauhdikkaasti. Harmi kun ei ollut kameraa mukana. Keinukin on jo aika kivalla mallilla, mutta en kiirehdi sen suhteen. Kuhan ensi kevääksi saadaan se valmiiksi että voidaan sit jatkaa aksan puolella kisaamista. Muutenhan se menee todella kivasti. 

Montyn kanssa käytiin jokunen viikko sitten Vappu Alatalon motivaatiokoulutuksessa. Oli kyllä ihan hyvä koulutus ja sai uutta ajateltavaa. Tavoitteet oli minulla saada Monty motivoitumaan tokosta ja siinä yhdessä tekemisestä. Aksassa kun ei sitä ongelmaa ole. Tokossa häiriöt vie joskus nuoren pojan ajatukset ihan muualle. Mutta mitäpä tekee Monty. Tutussa hallissa se leikkii pallolla, kuuntelee, tarjoaa edellisenä päivänä tekemiä liikkeestä maahanmenoja, leikkii Vapun kanssa vieheellä. Eli oli Vapunkin mielestä hieno poika :) Monty kyllä tykkää pallosta ja sillä se leikkii oli paikka mikä tahansa. Tai vielä ei ole tullut sellaista paikkaa missä pallo ei kiinnosta kun treenaillaan. Kysyin myös vinkkejä taisteluvietin nostattamiseen, mutta siihen ei ehkä auta muu kuin hyvä lelu. Monty on koira, joka leikkii mielellään tassuilla. Vapulla oli kuitenkin sellainen karvainen lelu jossa oli pallo päässä ja se vinkui. Tällä Monty sit lähti hyvin taistelemaan ja palkaksi lelu lensi. Omat karvalelut eivät niin kiinnostaneet. Vinku on ehkä se avainsana noissa leluissa. Meidän pallohan vinkuu, jolla leikitään. Koitan siis metsästää sellaista lelua tällä hetkellä. 

Tällä hetkellä molemmat pojat on ihan karmeassa karvassa. Viikonloppuna ohjelmana on siis vähän trimmausta ja hyppykoulutusta. Rommeli trimmaillaan siistiksi ja Montylta nypitään runkoa ja vähän jos uskaltaisin otsista leikata ja pyllyä ajella. En ihan pilaa sitä sit ku kuukauden päästä sinne Helsinkiin ollaan menossa.